Tampereen Werstas museon johtaja Kalle Kallio tutkii ”Kivestä Hakattu” -kirjaa. Kuvassa vasemmalla Matti Halinen ja oikealla Esko Soini.
Yli sadan vuoden ikäiset kivisillat ovat todellisia taidonnäytteitä
7.2.2019
Taisto Järvinen
Jyväskylä – Pori -rautatien kivisiltojen rakentaminen kansien välissä ja elokuvana
Tämän päivän ihmisiä hämmästyttää se osaaminen ja valtava työn määrä, joka on rautateiden kivisiltojen rakentamiseen tarvittu. Poranterää hakkaamalla, kiviä ampumalla ja siirtämällä kiviä hevospelissä, apuraiteita pitkin ja nostamalla suuret lohkareet ylös vinssin avulla, on ollut valtava työmäärä. Rautatien kivisiltoja on Suomessa paljon. Sillat on rakennettu pääosin 1800 -luvun lopulla ja vuosisadan vaihteen tinoilla.
Jotta suuri pala vanhaa rakentamisen taitoa ja siltojen historiaa ei jäisi unholaan, on keuruulainen valokuvaaja Esko Soini koonnut Jyväskylä – Pori -radan rautatiesiltojen rakentamisen historian kirjaksi. Kirja ”Kivestä Hakattu” ilmestyi hiljattain. Kerättyihin tietoihin liittyen on Haapamäen elokuvakerhon nimissä valmistunut myös tunnin pituinen elokuva "Kivestä Hakattu".
- Rautatien ja siltojen rakentamisen vaiheilta löytynyt materiaali, tiedot ja kuvat olivat pieniä palasia eri vaiheista ja paikoista radan varrelta. Tietoa on kerätty useista eri arkistoista ja museoista sekä yksityishenkilöiltä. Työtä kirjan ja elokuvan tiimoilla on tehty parin vuoden verran.
Matti Halinen Kuvapäät Oy:stä on toiminut "Kivestä Hakatun" tuotannossa. Hän ihailee yli sata vuotta vanhojen kivikaarisiltojen hienoja rakenteita ja sitä, kuinka sillat ovat kautta vuosikymmenten toimineet ja toimivat edelleen junien alla ilman huoltotoimenpiteitä.
Rautateiden monumentit
Rautateiden kivestä hakatut kaarisillat ovat sen kaltaisia monumentteja, joita maaseudulla ja metsän keskellä on harvoin nähtävänä. Jyväskylästä lännen ja lounaan suutaan rakennettu rautatie on hyvin rikas monumenteista, kun linjaukseen sattuu monia vesistöjen ja teiden ylityksiä, jotta junilla voidaan liikennöidä.
- Rautateiden rakentaminen Suomessa alkoi 1860-luvulla. Ensimmäinen junayhteys oli Helsinki - Hämeenlinna välillä vuonna 1868. Seuraavalla vuosikymmenen aikana valmistui rautatie Tampereelle ja edelleen Vaasaan.
- Poikittaisrautatie nähtiin tarpeelliseksi etenkin puutavaran kuljetusten vuoksi. Maantieverkosto oli nimittäin 1800 -luvun lopulla vielä melko vaatimaton, museonjohtaja Kalle Kallio Werstas museosta tietää.
Päätös Jyväskylä – Haapamäki -rautatien rakentamisesta on tehty vuonna 1895. Kevyt kiskotus on valmistunut kaksi vuotta myöhemmin. Kyseisillä raiteilla saattoi kulkea vain alle 12 vaunun tavarajunia, joten perusparannus rataosuudelle oli tarpeen.
Rataosuuden parannustyö käynnistyi vuonna 1916. Pari vuotta myöhemmin käyty sisällissota sotki ratatöitä. Punavankityövoima ja nälkäkuoleman uhka katkaisivat työt kolmeksi vuodeksi. 77 kilometrin pituinen rautatie valmistui lopullisesti vuonna 1926.
- Haapamäki – Kankaanpää – Pori -rautatien rakentaminen Virtain kautta alkoi vuonna 1929. Haapamäen päästä rakentaminen käynnistyi 1930. Vesistöt ja maanmuodon korkeuserot vaativat tarkkaa suunnittelua ja paljon työtä mies- ja hevosvoimin. Viimeinen kiskopari naulattiin Puron seisakkeen kohdalle 1938. Haapamäeltä Parkanon suuntaan on monia upeita kivisiltoja, Esko Soini evästää.
Jyväskylä – Pori -rautatien rakentamisen työn jälki kivisiltoineen on upeaa. Veronsa on noin sata vuotta sitten mies- ja hevosvoimin tapahtunut työ vaatinut, kun onnettomuuksia työmaalla on sattunut yli 1300 ja 40 radanrakentajaa on työmaalla kuollut.
