Vuorissa ja luolissa riittää nähtävää
9.7.2020
Tomi Olli
Härmänmaan ja Järviseudun tasaiset lakeudet sulauttavat maisemaan myös kallioita ja kumpareita, jopa vuoriksi nimitettyjä alueita. Peltojen keskeltä kohoavat mäet, suuret lohkareikot, rakoluolat sekä meteoriittikraatterin reunavallin kivikot ja louhikot ovat ruokkineet kansan mielikuvitusta peikkojen, maahisten ja kummajaisten asuinalueista. Alueilla on ollut myös muun muassa uhripaikkoja, joiden lisäksi niissä on kalliomaalauksia. Ohessa muutamia Aisaparin tekemiä esittelyjä kohteista.
Simpsiö, Lapua
Simpsiö on lähes kaksi miljardia vuotta sitten vuoripoimutuksessa syntynyt kvartsiittikalliovuori. Alue on kestänyt jääkausien kulutuksen, siksi Simpsiötä kutsutaankin jäännösvuoreksi, joka kohoaa yli 132 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 100 metriä yli ympäröivän lakeuden. Aluetta on menneisyydessä pidetty jollakin tavalla myyttisenä ja pelottavanakin paikkana. Vanhojen uskomusten mukaan kivien sisällä asui "kummajaasia". Simpsiöllä oli aikoinaan ainakin yksi uhrauspaikka, johon kerrotaan heitetyn ensin lantteja ja sitten kiviä, jotta “kummajaaset” olisivat päästäneet kulkijan menemään rauhassa. Simpsiöllä on aikanaan sijainnut myös mestauspaikka, jota lienee viimeksi käytetty 1700-luvun jälkipuolella.
Alkuaikojen myyttinen peikkojen paikka on nykyisin aktiivisesti hyödynnettävä luonto- ja liikuntakeidas. Simpsiöllä on maastoon merkittyjä polkuja joiden yhteispituus on 13,8 kilometriä. Simpsiön vuorelle rakennettu näköalatorni soveltuu eriomaisesti lintujen tarkkailuun. Alue on myös suunnistajien suosiossa.
Kirkkopakka, Alahärmä
Alahärmän Ekolassa on jääkauden vaikutuksesta syntynyt kiviröykkiö, joka on muinaisten tarinoiden mystinen paikka. Kirkkopakka sijaitsee kymmenen kilometriä Alahärmästä luoteeseen, kilometri Ekolan kylästä lounaaseen. Kyseessä on lohkare- ja rakoluolasto, joka on syntynyt jäätikön kasaamista lohkareista ja kallioon rapautumisen seurauksena avautuneista raoista.
Pronssikaudella Kirkkopakka oli pieni saari keskellä pitkää salmea. Löydetyistä hautaröykkiöistä päätellen meren rannalla on ollut asutusta.
Kirkkopakkaan liittyy vanhoja kansantarinoita, joissa seikkailee peikkoja, maahisia ja jättiläisiä. Metsän keskellä sijainnut syrjäinen luola on toiminut piilopaikkana Isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella. Pari sataa vuotta myöhemmin 1900-luvun alkupuolella luolaan pakeni kuuluisan puukkojunkkari Antti Isotalon samanniminen pojanpoika, jääkäriluutnantti Antti Isotalo, hän oli luolassa piilossa venäläisiltä santarmeilta.
Pyhävuori, Alajärvi
Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle noin 76 miljoonaa vuotta sitten pudonnut meteoriitti synnytti Lappajärven, joka on halkaisijaltaan parikymmentä kilometriä. Kraatterin kaakkoisreunan reunavalli muodostaa harjanteen, Lakeaharjun ja Pyhävuoren. Pyhävuori on 148 metriä merenpinnasta. Pyhävuoren ja Lakeaharjun väliset kalliomuodostumat on arvioitu suurelta osin valtakunnallisesti arvokkaiksi tai erittäin arvokkaiksi kallioalueiksi. Geologit ovat löytäneet Pyhävuoren maisemista raukin eli jään ja veden rapauttaman kallion, lohkare- ja rakoluolia sekä poimukärjen.
Pyhävuori tunnetaan muun muassa lappalaisten uhripaikkana. Siankärsäkivellä on poltettu uhritulia. Tulenteon jälkien lisäksi kivestä löytyy kaiverruksia ja mahdollisesti esihistoriallinen kalliomaalaus. Uhrilähde ja lähellä sijaitseva erakon rakentama asumus lisäävät alueen kiinnostavuutta. Erakkona 1900-luvun alkuvuosikymmeninä alueella asuneen Jaakko Reipakan rakentaman asumuksen yhteydessä on myös pieniä luolia, jossa peikkojen kerrotaan asuneen. Asumuksen läheisyydestä löytyy lisää kalliomaalauksia. Alueen kalliomaalaukset ovat varsin arvoituksellisia, sillä ne sijaitsevat kaukana vesistöstä ja paikka on matalaa vuorta.
Näiden lisäksi mielenkiintoisia kohteita ovat muun muassa Kauhavan Ylihärmässä sijaitseva Soikoon kumpumoreenimuodostuma; Elsan Kööstin luola, Jaakonkallio ja Ketturaunio, Lappajärven Hanhivuori sekä Lapuan Kultasilmänkallio.
« Takaisin
