2.	Komea pesisporukka kasassa, kun Lassilan sisarukset pääsevät kannustamaan toisiaan etenkin legendaarisella Saarikentällä. (Kuvat Lassilan perhearkisto)

2. Komea pesisporukka kasassa, kun Lassilan sisarukset pääsevät kannustamaan toisiaan etenkin legendaarisella Saarikentällä. (Kuvat Lassilan perhearkisto)

Urheilussa tarvitaan yhteishenkeä -Pesismenestys alkaa perheistä

16.5.2023

Vivi Triballi

Superpesis on taas alkamassa. Vimpelissä riittää hyviä pesäpalloilijoita ja taustalla on monien perheiden tekemä pohjatyö. Niina Lassila Vimpelistä on pesisäiti sanan vahvassa merkityksessä. Kun perheessä on ollut neljä joukkuepelaajaa ja parhaimmillaan kaikki perheestä tekevät osansa pelikentillä, se vaatii paljon myös äidiltä.

Niina Lassila kertoo, että perheessä pelaa tällä hetkellä kaikki kolme poikaa.

  • Taneli pelaa Jyväskylän Kirissä ykköspesistä. Aleksi on pelannut Vimpelin Vedossa Superia kaudesta 2021. Nuorin Eemeli on toista kesää Superin ringissä ja Anniina pelasi viimeisen kautensa kaksi vuotta sitten ykköspesiksessä LaVettarissa, selvittää Niina Lassila, joka työskentelee päivätyönään lastenhoitajana ja henkilökohtaisena avustajana päiväkodilla.

Lisäksi perheen Markku-isä on valmentanut junioreita ja toiminut pelinjohtajana pelaajauransa lopettamisesta lähtien.

  • Tänä vuonna hän valmentaa Vetelissä poikien Superpesis -joukkuetta, kertoo Niina, joka itsekin häärii monenlaisessa pesäpalloa tukevassa toiminnassa.

Isän vanavedessä harrastuksen pariin

assilan perheessä pesäpallo tuli lasten elämään Markku-isän kautta. Hän on pelannut pesäpalloa koko nuoruutensa.

  • Markku pelasi ja lopetti uransa Vimpelin Vedon ykkössarja -joukkueessa vuonna 2001. Myös lasten tätejä ja setiä on pelannut menestyksekkäästi. Innostus on voinut tulla myös äidinmaidon mukana, mutta taidot sitten isän puolelta, heittää Niina, joka ei itse ehtinyt koskaan harrastaa lajia, mutta siirtyi jo yläasteikäisenä kannustamaan Markkua.
  • Jokainen lapsi innostui vuorollaan pesäpallosta ja parhaana kesänä 200 pelin raja rikkoontui, kertoo Niina.

Hän onkin ruokkinut, pyykännyt, kannustanut kentän laidoilla ympäri Suomen, pyörittänyt kioskeja, kerännyt rahaa joukkueelle ja toiminut leireillä yövalvojana useita kertoja.

  • Kaikkinensa, kesät on menty pesäpallon ehdoilla viimeiset 20 vuotta. Kaiken olen tehnyt kuitenkin omasta halusta ja innostuksestani. Olisin voinut valita myös tien joka olisi pitänyt sisällään paljon vähemmän mutta en ole osannut toimia niin.

 

Parhaansa kun tekee, se riittää

Niina on neuvonut lapsiaan ja pyytänyt heitä aina tekemään parhaansa.

  • Se riittää sitten siihen mihin se riittää. Aina pitää viedä myös loppuun se minkä on aloittanut. Sen jälkeen voi sitten miettiä jatkoa.

Äitinä oleminen merkitsee Niinalle paljon ja se on ollut tärkein asia.

  • Ura ja raha ovat jääneet vaakakupissa aina toiseksi, myöntää Niina.

Moraalisen selkärangan vahvistaminen lapsilla on äidin antama lahja.

  • Rehellisyys on tärkeää. Sanontakin taitaa kuulua että rehellisyys maan perii, eikä valehtelu pitkälle kanna. Kauniit käytöstavat koskevat käyttäytymistä kaikkialla ja myös sitä mitä suustaan päästää. Jos ei ole mitään kaunista sanottavaa on parempi olla hiljaa, muistuttaa Niina.

Hän lisää, että sitkeys ja periksi antamattomuus on tärkeää.

  • Periksi ei saa antaa ainakaan heti, vaan pitää edes yrittää.

Lasten onnistumiset ja onnellisuus tuovatkin eniten iloa. Myös muistot tuovat paljon hyvää mieltä, mutta myös haikeutta.

  • Välillä on pyyhitty kyyneleitä koti-ikävässä pesäpalloleireillä, tai surun kyyneleitä hävityn pelin jälkeen ja leirin loppumisen takia. Välillä on sitten naurettu niin että vatsaan sattuu, tiivistää Niina.

Niina miettii kuinka paljon lasten urheilu on antanut omaan elämään vuosien aikana.

  • Se on tuonut uusia ihmisiä, paikkoja ja lasten kanssa yhdessä olemista.Millaista se olisikaan ollut ilman urheilua, kun parhaina vuosina pesäpallon rinnalla kulki myös jääkiekko ja salibandy, kunnes jokaiselle jäi pesäpallo. Antakaa lapsillenne mahdollisuus harrastaa ja kulkekaa rinnalla, ehdottaa Niina.

 Niina muistuttaakin vanhempia, että älkää laskeko euroja tai miettikö mitä rahalla tai lasten harrastuksiin kuluneella ajalla olisi voinut tehdä tai meneekö satsaus urheiluun hukkaan.

  • Hukkaan se ei ole mennyt vaikka aina urheilu ei jatkukaan pientä hetkeä pidempään ja totuushan on, että aina lapset kuitenkin tykkäävät vanhempien mukana olosta, vaikka eivät sitä myönnä, Niina vakuuttaa.

Ja säännöllinen yhteydenpito äidin kanssa vahvistaa sen, että arvostus näkyy molempiin suuntiin. Myös lasten joukkueiden menestys on muistutus siitä, että pesäpallon pohjatyö tehdään aina vahvoissa perheissä.

« Takaisin