Kynttilät tuovat tunnelmaa pelastustoimellekin. Palomies Anssi Nahkala (vas.), ylipalomies Hannu Övermark sekä pelastusjohtaja Harri Setälä muistuttavat samalla tarkkaavaisuudesta kynttilöiden polttamisen suhteen.
Turvallisesti juhla-aikaan
20.12.2017
Joulu ja vuodenvaihde ovat aikaa, milloin kynttilät syttyvät monissa kodeissa tuomaan tunnelmaa. Tulen kanssa toimiminen vaatii kuitenkin aina varovaisuutta. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä muistuttaa kynttilöiden polttamisen vaativan tarkkaavaisuutta
- Kynttilät tulee sijoittaa niin, ettei niiden lähellä, vieressä tai yläpuolella ole mitään syttyvää kuten esimerkiksi verhoja tai koristeita.
- Kannattaa myös muistaa, että kynttilä sulattaa helposti muoviseen alustaan reiän, minkä vuoksi kynttilänjalalle parhaita materiaaleja ovat metalli, lasi, posliini tai kivi. Kynttilän jalustan on myös oltava riittävän tukeva.
Setälä kehottaa jättämään kynttilöiden väliin riittävästi tilaa.
- Tiiviissä ryhmässä olevien kynttilöiden tulikuuma neste saattaa helposti roihahtaa. Tuikut ja pöytäkynttilät asetetaan noin viiden senttimetrin etäisyydelle toisistaan.
- On myös muistettava sammuttaa kynttilät, kun viimeinen henkilö lähtee huoneesta. Palava kynttilä on avotuli, siksi sitä on pidettävä silmällä. Kynttilöitä poltettaessa on lähistöllä hyvä myös olla alkusammutusvälineet.
Ulkoroihut tulee sijoittaa vähintään kolmen metrin päähän kulkutiestä, ettei tuli pääse tarttumaan ohikulkijoiden vaatteisiin. Rakennuksiin etäisyyttä on oltava tulen koosta riippuen 3-10 metriä.
- Ulkotulet on hyvä sijoittaa palamattomaan astiaan, telineeseen tai asetella tukevasti lumihankeen, ettei tuuli kuljeta keventynyttä astiaa vääriin paikkoihin. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä edes parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.
Palovaroitin kuntoon
Palovaroitin tuli pakolliseksi vuonna 2000. Setälä muistuttaa kuitenkin, etteivät kaikki vanhat varoittimet välttämättä hälytä, vaikka ne toimisivat nappitestauksella.
- 5-10 vuotta vanhat palovaroittimet on syytä vaihtaa uusiin, sillä ikääntyneet palovaroittimet eivät välttämättä reagoi savuun, vaikka ne toimisivat nappitestissä. Varoittimet saatavat mennä epäkuntoon esimerkiksi niihin kertyneen pölyn tai rasvan vuoksi.
Pelastusjohtajan mukaan on myös hyvä tietää miten toimia, kun palovaroittimen ääni kuuluu oman asunnon ulkopuolelta.
- On selvitettävä mistä hälytys tulee, sekä näkyykö jossain savua. Tämän jälkeen soitto hätänumeroon 112, niin apuvoimat lähtevät liikkeelle. Mikäli talossa on muita asuinhuoneistoja, on asukkaita syytä varoittaa soittamalla ovikelloja tai huutamalla.
- Nämä ohjeet pätevät myös ohikulkijoille, jotka kuulevat palovaroittimen äänen vaikkapa lenkillä ollessaan. Pahinta on olla reagoimatta mitenkään palovaroittimen äänen kantautuessa korviin, Setälä sanoo.
Karut tilastot
Viime vuonna Suomessa tapahtui 2971 asuinrakennuspaloa. Kohteista varoitin puuttui kokonaan 877:stä paikasta ja se oli viallinen 443:ssa kohteessa. Tietoja ei saatu tuhoutumisen vuoksi 381:stä kohteesta. Palokuolemia tapahtui viime vuonna 82, näistä ainoastaan kymmenessä tapauksessa palovaroitin toimi vahvistetun tiedon mukaan asianmukaisesti. Setälän mukaan tilasto kertoo todella vaarallisesta tilanteesta.
- On valitettavaa, että tärkeä turvallisuusasia on laiminlyöty radikaalisti jo näiden lukujen valossa. Toivon todella, että kiinteistöjen haltijat reagoivat tilanteeseen nopeasti, sillä toimiva palovaroitin on henkilöturvallisuuden kannalta erittäin tärkeä.
Huolellisuutta ilotulitukseen
Vuoden vaihtuminen innostaa perinteisesti juhlistamaan hetkeä ilotulitteilla, mikä on erinomainen asia. Ilotulitteiden käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen ja muistaa asiaan liittyvät säädökset.
- Ilotulitteiden kanssa on oltava huolellinen. Niiden virheellisestä käytöstä saattaa aiheutua vakavia henkilö- tai omaisuusvahinkoja käyttäjälle itselleen tai ulkopuolisille, muistuttaa Setälä.
Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä kello 18–02. Samaan yhteyteen ei ole suotavaa yhdistää alkoholia, sillä ilotulitteiden käyttö vaatii huolellisuutta.
- Ilotulitteiden käyttöpaikka on myös valittava siten, ettei niiden käytöstä aiheudu vaaraa ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille eikä muullekaan omaisuudelle. On myös vältettävä aiheuttamasta kohtuutonta haittaa esimerkiksi metelistä kärsiville ihmisille, kotieläimille tai lemmikeille.
Pelastusjohtajan mukaan sopivia paikkoja rakettien ampumiseen ovat asutusalueiden ulkopuolella olevat kohteet kuten pellot, erilaiset kentät sekä tyhjänä olevat pysäköintialueet joista ilotulitteet voidaan suunnata turvallisesti. Setälä muistuttaa myös muista tärkeistä asioista.
- Ilotulitteita ammuttaessa on pidettävä suojalaseja. Rakettien ampumiseen on hyvä käyttää siihen sopivaa telinettä tai tukea. Sytytykseen mainio keino taas on sytytyspuikko. Myös tuotteen mukana seuraavat käyttöohjeet on syytä lukea ja toimia niiden mukaan.
- On myös muistettava ettei ulkokäyttöön tarkoitettuja ilotulitteita saa missään tapauksessa sytyttää sisätiloissa eikä laukaista ikkunoista tai parvekkeelta.
- Ilotulitteista syntyy myös jätettä. Ampujan onkin suotavaa huolehtia syntyvistä roskista, sillä luonto ei ole oikea paikka käytetyille raketeille sekä muulle jätteelle, Setälä toteaa.
