Hirvosen tsekkiläisvalmisteisen ultralevyen lentokoneen kuormattavuus on vain 160-170 kiloa. Urheilua harrastavan pariskunnan keveyden ansiosta koneella voi lähteä lentoon täydellä tankilla ja mukaan mahtuu vielä jonkin verran tavaraakin.
Tuomo Hirvosen haaveena on lentää koneella triathlon-kisaan
22.10.2020
Juha Aho-Pynttäri
Tuomo Hirvosella on kotonaan Kuortaneen Mäyryssä monet likietuisat palvelut. Kotipihassa on oma katettu uima-allas, josta avautuu näkymä miehen pellolle tekemälle 450-metriselle lentokentälle. Sen nurmea mies niittää kesäisin ja auraa talvisin niin, että hän pääsee omalla ultrakevyellä lentokoneellaan yläilmoihin aina kun sää sallii.
Hirvonen on ollut eläkkeellä Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettajan virasta 8,5 vuotta . Puheessa korostuukin pyrkimys aikatauluttomuuteen. Päätöksen siitä, lähteekö hän yksin tai yhdessä vaimonsa Anja Hirvosen kanssa lennolle, ratkaisee pitkälti katsaus taivaalle. - Silloin on hyvä lähteä, kun ei näy pilviä eikä tuule. Pilvikorkeiden pitää olla vähintään 1500 jalkaa eli noin 500 metriä.
Jos Hirvonen käy tekemässä lyhyemmän lennon koti- ja naapuripitäjien maisemissa, hän pitää yleensä 1500 jalan lentokorkeutta, kun vastaavasti matkalennoilla noustaan 3000-3500 jalkaan. Erityisen vaikutuksen lennoilla Itä-Suomeen ovat tehneet Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja -Karjalan uskomattoman monet vesistöt, joista autolla matkatessa jää autuaan tietämättömäksi.
Vaskiviikoille fillari mukaan
Lentäminen on kiehtonut Tuomo Hirvosta pikkupojasta saakka. Armeija-aikana Kauhavalla hän sai 400 tunnin kokemuksen suihkuharjoitushävittäjä Fougan huoltotöistä, mutta vain kerran hän pääsi Saab Safirin kyytiin. Hieman tutummaksi potkurikoneen pörinä tuli opiskeliuvuosien laskuvarjohyppyharrastuksessa.
Oman tsekkiläsvalmisteisen ultrakevyensä mies hankki vuonna 2003, Hänen suhtautumisensa lennoille lähtöön on vuosien varrella hieman muuttunut, kun kone on suojassa tilan ulkorakennuksessa ja lentokenttä takapihalla - Varmaankin parisenkymmentä kertaa olen tänä vuonna lentänyt, mutta nykyään mietin yhä useammin, miten voisimme korvata mahdollisimman paljon pidempiä automatkoja, Hirvonen kertoo.
Nuoruudestaan saakka baritonia puhallinorkestereissa soittanut Tuomo onkin lentänyt vaimonsa kanssa kerran Kuhmoon ja useamman kerran Lieksan Vaskiviikoille. Porissa ja Kiteelläkin on tullut käytyä. Jos Joroisten korpikenttä avataan, hänellä on haaveena lentää sinne kilpailemaan triathlonin pikamatkalle. - Pari kertaa lennolla Lieksaan minulla on ollut mukana taitettava polkupyörä. Olen polkenut tuon 35 kilometrin matkan korpikentältä konserttipaikalle, Tuomo kertoo.
Lento määränpäähän alkaa aktivoimalla nettiin tehty lentosuunnitelma. Matka taittuu navigaattorin avulla suorinta tietä kohteeseen. Ultrakevyen koneen tankki vetää 50 litraa polttoainetta, joka riittää esimerkiksi itäisen Suomen kohteisiin ilman välilaskuja, joten tankata täytyy vasta perillä.
Yhteinen vauhti lenkeillä ja kisoissa
HIrvoset kilpailivat pitkään täys- ja puolimaratoneilla, joita he taittoivat yhtä matkaa. Sittemmin Tuomo vaihtoi lajeikseen triathlonin puolikas-, perus- ja pikamatkat, joista hänellä on huomattavan kokoinen nippu Sm-mitaleja oman ikäluokkansa sarjoista.
Triathlon tuli mukaan kuvioihin pian vuosituhannen vaihteen jälkeen. Ensikokemus Kuopion pikamatkalta toi tuntemuksen siitä, että laji olisi joskus hieman yksitoikkoista maratonia vaihtelevampi. Erityisen haasteen hänen mukaansa tekee se, kun esimerkiksi puolikasmatkalla 1900 metrin uinti vaihtuu 90 kilometrin pyöräilyyn tai varsinkin, kun pitää nousta pyörän päältä puolimaratonille 21 kilometrin taipaleelle. - Siinä jalat ovat hetken matkaa juostessa aika tökköinä, mies myöntää.
Kokemus on osoittanut, että vaihtoja kannattaa harjoitella etukäteen. Sekin auttaa, jos takana on riittävästi harjoittelukilometrejä pyörällä. - Yritän pyöräillä vuodessa sellaisen noin 2000 kilometriä, hän sanoo. Uintia mies treenaa sekä kotipihan uima-altaassa että Kuortaneen urheiluopistolla. Hiihtokilometrejä Hirvosille kertyy myös vähälumisina talvina, sillä kotoisen kiitoradan varrella kasvava ruokohelpi kerää lunta ja sitä saa latua varten myös kenttää auratessa.
