Tiihalan tuvassa on joulun tunnelmaa jo pikkujoulujen aikaan, jolloin vieraina oli perheen nuorempien ystäviä.
Tiihalaan Multialla tulee joulurauha kirjaimellisesti
22.12.2016
Perinteinen joulu ja tutut traditiot varmistavat, että
Tiihalaan Multialla tulee
joulurauha kirjaimellisesti
Taisto Järvinen
Joulun viettoon on lähes yhtä monta tapaa kuin on joulun viettäjää. Useat ovat kuitenkin löytäneet perinteisistä traditioista tyyliin sopivan tavan viettää joulua. Oman näköisestä joulusta kannattaa pitää kiinni, huolimatta uusista tyyleistä ja maailman tuulista.
Tiihalan tilalla Multialla joulu on rauhoittumisen ja perheen juhla. Se on ollut perhekeskeinen juhla ne viisitoista vuotta, jotka Satu Olkkonen ja Reima Viitala ovat tyttäriensä Miinan ja Seelan kanssa täällä asuneet.
Tiihalassa jouluaaton lukujärjestys menee perinteiseen tyyliin. Joulurauhan julistamisen ja Lumiukko -animaation jälkeen syödään joulupuuro.
- Joulusaunassa ollaan normaalia saunareissua pitempään, ja lumihankeen mennään lumitilanteesta huolimatta. Jouluruokailu tapahtuu pitkän kaavan mukaan. Kalapöytä ja jälkiruoka ovat joulupöydän tärkeimmät.
- Joulukuusi haetaan omasta metsästä. Kuusen koristelun hoitavat äiti ja isä aaton yönä, Seela kertoo.
Tiihalan perhekeskeiseen joulunviettoon kuuluu jouluvieras Erkki, joka on kuin perheen jäsen. Tapaninpäivänä jouluvieraiksi tulee sitten kaksi muuta ystävää. Satu Olkkosen mielestä on vaikea kuvitella joulua ilman ystäviä, onhan joulu perhejuhlan lisäksi myös hyväntahdon juhla.
Joulupukki tulee
Joulusta puhuttaessa juttu kääntyy pakostakin myös joulupukin ja -lahjojen suuntaan.
- Joulupukki tulee, on tullut joka ikinen joulu. Joulupukille kirjoitetaan, joskus pitempikin kirje. Kirjeessä on koko perheen lahjatoiveet ja tietenkin vakuuttelut, että on oltu kilttejä tai, että miten on oltu. Joulupukki täyttää parhaaksi katsomansa lahjatoiveet.
- Pehmeät paketit ovat parhaita, mutta kovatkin ovat hyviä, pienenä oli toisinpäin. Perinteisinä lahjoja ovat säilyneet kirjat ja karkit. Lahjatoiveet ovat joka tapauksessa maltillisia, pohtii Miina.
Vuoden aikana ei tehdä kovin paljon hankintoja, etenkään heräteostoja. Tällöin joululahjoille saadaan lisäarvoa ja ne tuottavat enemmän mielihyvää, kun niitä on pohdittu pitkin vuotta, jatkaa Satu Miinan ajatusta.
- Lahjojen tekeminen myös itse on arvokasta. Tonttupaja avataan yläkertaan hyvissä ajoin, ja siellä voi valmistella lahjoja salassa muiden katseilta, joulumusiikkia kuunnellen. Lahjan ei tarvitse olla valtakunnan hittituote. Yksi viime joulun parhaita lahjoja oli Seelan itse äidille valmistama lahjan tarkka ja yksityiskohtia pursuava käärepaperi.
- Joulu on tekemistä yhdessä. Jouluna on myös tilaisuus syvällisempiin keskusteluihin. Aikuistuvien nuorten vanhempina on hienoa elää joulua. Nuorilta opitaan ja saadaan kokemuksia heidän näkökulmasta, Satu sanoo. Reimalla myös on enemmän aikaa joulun valmisteluihin nyt, kun opetustyöstä ollaan lomalla eikä Seminaarinmäen Mieslaulajilla ole merkitty esiintymisiä kalentereihin joulun aikaan.
Joulu kotimaisemissa
Tiihalan maisemissa riittää mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen luonnossa niin jouluna kuin kaikkina muina päivinä. Tiihalasta ei tarvitse jouluna matkustaa Kulhanvuorta kauemmaksi.
- Kävelyretki, potkukelkkailu tai luistelua jäällä on meidän jouluista liikuntaa. Kulhanvuorella on kuultu taianomaista jään laulua ja nähty talven sininen hetki. Joulureippailu tehdään säätilan mukaan, eikä meidän joulua ei paljon haittaa se, onko joulu valkoinen vai harmaa. Toki lumi on jouluna upea elementti, mutta kaunista luontoa voi ihastella myös ilman lunta. Harmaastakin löytyy sävyjä.
- Kiire, stressi ja ajanpuute ovat hyvinvointiyhteiskunnan ongelmia. Jouluna niille laitetaan hanttiin mm. laittamalla puhelimet pois, kiteyttää tutkijatohtorina töitä tekevä Satu Olkkonen.
Koti kuin joulukortista
Tiihalan talo on rakennettu vuonna 1874. Viimeksi, ennen nykyisiä omistajia, talossa on asuttu 1940 -luvulla. Reima Viitala ja Satu Olkkonen halusivat maalle asumaan. Heidän kodinvaihtosuunnitelmiin Tiihala oli täydellinen vastaus.
- Tärkeä henkilö Tiihalan suunnittelussa ja uudelleen asumiskuntoon laittamisessa on ollut arkkitehti Risto Vuolle-Apiala. Hän näki, että lähes 150 vuoden ikäiset hirret kestävät toisen mokoman.
- Tässä talossa on paljon arvokasta. Piilukirveen jäljiltä olevat seinähirret ja katto on vain pesty mäntysuovalla. Alapohja on rakennettu uudelleen ja vesikatto on uusittu. Yläkertaan ei ollut edes kulkureittiä, ja siellä oli hiekkapohja. Yläkertaan tehtiin makuuhuoneet, työtilat ja kirjasto.
Massiivinen takka ja leivinuuni alakerran neljä metriä korkeassa tuvassa on talon sydän. Kun ollaan kotona, puita takassa palaa päivittäin. Takan lämmössä on hyvä pohtia mennyttä ja tulevaa.
- Täällä on hyvä virittäytyä, keskittyä ja levätä. Kodin rauha on voimia antavaa, pohtii Reima.
