Kuva: Pertti Rasp
Täyttyykö miljoona lintuatlashavaintoa?
7.6.2023
Lintuatlas on pesimälinnuston selvitys, johon kuka tahansa voi osallistua. Tänä kesänä päämääränä on saada kasaan miljoona pesintään viittaavaa lintuhavaintoa.
Pesiikö pihapiirissäsi peippo tai harakka? Kuljettaako västäräkki matoja nokassaan tai hautooko lähijärvellä laulujoutsen pesässään? Lintuatlastietojen kartuttamiseen voi osallistua ilmoittamalla arkipäivän havaintonsa tutuista lajeista.
Lintuatlaksessa selvitään lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus Suomessa vuosina 2022–2025. Lintuatlas toteutetaan nyt neljännen kerran. Vertaamalla tuloksia aiempiin lintuatlaksiin voidaan tutkia lajien levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia.
Viime vuonna atlakseen kertyi vajaa puoli miljoonaa havaintoa. Tänä vuonna toiveena onkin ylittää miljoonan atlashavainnon raja. Havaintoja voi ilmoittaa kuka vain mistä päin Suomea tahansa. Erityisesti tietoa tarvitaan heikosti tutkituilta alueilta Lapista, saaristosta ja Itä-Suomesta. Monen hyvin yleisen lajin, kuten västäräkin tai variksen, atlaskartat ovat vielä aukkoisia. Tarvitaan kaikkien näitä lajeja tunnistavien apua, jotta lajihavainnot saadaan talteen myös harvaan asutuilta alueilta.
Pesimävarmuusindeksillä havainto päätyy atlakseen
Lintuatlashavaintoja kerätään kaikista lintulajeista 10 × 10 kilometrin kokoisissa ruuduissa. Lintuatlakseen ilmoitettavaan havaintoon pitää merkitä pesimävarmuusindeksi. Se ilmaisee, kertooko havainto mahdollisesta, todennäköisestä vai varmasta pesinnästä. Esimerkiksi lauluhavainto yhtenä päivänä viittaa mahdolliseen pesintään ja linnun toistuva pöntössä käynti todennäköiseen pesintään. Pesässä havaitut munat tai poikaset ovat varma todiste pesinnästä. Pesiä on kuitenkin syytä havainnoida vain etäältä, jotta linnuille taataan pesimärauha.
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tai BirdLife Suomen havaintopalveluihin. Atlashavaintoja voi tarkastella Luomuksen Lajitietokeskuksen tulospalvelussa.
Lintuatlaksen toteuttavat yhdessä BirdLife Suomi sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Paikallistason atlastyöstä vastaavat BirdLife Suomen alueelliset jäsenyhdistykset.
