Marita Erkkola-Järvinen, Paula Risikko ja Raimo Hirvonen Suomenselän Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Eero Hiirosen muistoryhmän äärellä.

Marita Erkkola-Järvinen, Paula Risikko ja Raimo Hirvonen Suomenselän Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Eero Hiirosen muistoryhmän äärellä.

Taiteilijat itsessään ovat aika

20.9.2018

Marita Erkkola-Järvinen, Paula Risikko ja Raimo Hirvonen Suomenselän Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Eero Hiirosen muistoryhmän äärellä.

Taisto Järvinen

Paula Risikko Suomenselän Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlassa

  • Usein sanotaan, että taiteilijat ovat edellä aikaansa. Minä ajattelen kuitenkin, että taiteilijat itsessään ovat aika. Kaksi meitä ympäröivää Eeroa, Nelimarkka ja Hiironen, omalla tavallaan kuvasivat aikaansa. Kaikki ei kuitenkaan ollut ajan virran vietävää, vaan teokset olivat aina vastauksia myös elämän ikuisiin kysymyksiin.
  •  Nelimarkka maalasi maan ja taivaan väliä. Hiiroselle tärkeää oli valon ja veden vuorovaikutus, sanoi Eduskunnan puhemies Paula Risikko avatessaan Suomenselän Taitelijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyn Nelimarkkamuseossa Alajärvellä.

Avaussanoissaan Paula Risikko sanoi Nelimarkan taiteessa maan ja taivaan väliin asettuneen usein muutoksen keskellä elävä maaseutu. Hiironen otti veistoksillaan kantaa puhtaan luonnon ja veden puolesta. Heidän taiteellaan oli tarkoitus jo sitä tehtäessä

Puhujan mukaan taiteilijalla on käytössään kaksi geometrista perusmuotoa; ympyrä ja viiva. Taiteilijan siveltimestä tai taltasta syntyvät jäljet eivät koskaan piirry vain kankaaseen ja kipsiin. Ne piirtyvät myös ihmisten mieliin. Professori Eero Hiirosen vaikutus on ollut sekä ympyrän, että viivan kaltainen.

Paula Risikko tietää edesmenneen Eero Hiirosen vaikutuksen alueemme taiteeseen olleen kuin kiven heittäminen veteen, jolloin syntyy aaltoja. Aallot etenevät ympyröinä, kunnes ei edes tiedä kuka aallot on saanut aikaan.

  • Professori Eero Hiirosen vaikutus alueemme taiteeseen on ollut juuri tällaista. Hänen vaikutuksensa on levinnyt ympyrän kaltaisesti yhä laajemmalle ja kauemmas, vaikka moni ei edes tiedä, kuka tämän kaiken on saanut aikaan. Me kuitenkin tiedämme, Paula Risikko puhui.

Tarjolla lähes 300 työtä

Suomenselän Taiteilijaseuran 50-vuotisjuhlanäyttelyyn tarjottiin hitusen vajaat 300 työtä. Isojenkaan tilojen seinille ei silti taidetta mahdu määräänsä enempää. Näyttelyyn on ripustettu 185 työtä 70 taiteilijalta.

  • Tarjottujen töiden määrä on suurin seuramme historiassa. Näyttelyssä ovat edustettuna kaikki mahdolliset tekniikat. Myös veistoksia on kiitettävästi. Mukana näyttelyssä on mm. professori Eero Hiirosen muistoryhmä ja kuvanveistäjä Antti Maasalon upeat valoteokset. Näyttelyssä on myös kunniapuheenjohtaja Olli Mannisen työ sekä perustajajäsenten Johan Hietalan ja Heikki Lehtomäen työt, esitteli taiteilijaseuran puheenjohtaja Marita Erkkola-Järvinen näyttelyä.

Juhlanäyttelyn yhteydessä julkistettiin seuran 50 -vuotismatrikkeli. Kirjan ilmestyminen juhlan yhteydessä oli yksi puheenjohtajan ilonaiheista.

  • Kirjan valmistuminen oli suuri voimainponnistus. Haimme apurahoja kirjan julkaisemiseen, vaan apuja ei monista hakemuksista huolimatta tullut.
  • Alavuden ja Ähtärin kaupunkien tuen ja kerättyjen tuki-ilmoitusten ansiosta olemme saaneet kirjan julkaistua. Kiitos siitä kuulu ao. kaupungeille sekä yrityksille, jotka ovat kirjan julkaisemista tukeneet.

Puheenjohtaja näki museoiden kävijämäärien olevan kasvussa. Taiteen arvostuksen ja merkityksen hän koki nousevana trendinä. Iloaihe on myös se, että noin sadan jäsenen taiteilijaseuraan on tullut nuoria taidekouluissa opiskelevia taiteteentekijöitä.

Juhlanäyttelyn avajaisten viihteellisemmästä ohjelmasta vastasi tanssiryhmä Azahar.

« Takaisin