Kaupunginjohtaja Juha Viitasaari harrastaa muun muassa hirvenmetsästystä. Miehellä on toiveena päästä mukaan johonkin virtolaiseeen hirviporukkaan. Toistaiseksi hän kuuluu Kuortaneen Kaarangan seurueeseen.
Suomen nuorin kaupunginjohtaja panostaa Virroilla jalkatyöhön
20.2.2020
Filosofian maisteri, valtiotieteiden maisteri, entinen kilpa-ampuja ja elokuisen valintansa hetkellä 32-vuotiaana Suomen nuorimman kaupunginjohtajan tittelin saanut Juha Viitasaari on marraskuusta lähtien ajanut itseään ahnaasti sisään Virtain asioihin.
Tulokkaan kalenteri täyttyy tehokkaasti, mutta ensi töikseen hän päätti silti raivata tarvittavan ajan jalkautuakseen kuntalaisten keskuuteen. Viitasaari muun muassa hyödynsi kaupunginviraston kiinniolon joulun välipäivinä kiertäen tutustumassa paikallisiin yrityksiin.
- Yritän tehdä mahdollisimman paljon työtäni kuntalaisten suuntaan. Olen käynyt erilaisissa tilaisuuksissa ja saanut siinä samalla palautetta. Laajasti olen myös vieraillut eri yrityksissä ja yhdistyksistä niin, että pääsen käsitykseen mitä ympärillä on, minkä pohjalle on hyvä rakentaa ja mikä jo on hyvin. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, hän sanoo.
Tähän mennessä kaupunginjohtaja on käynyt esittäytymässä ainakin muutamien puolueiden ja eläkeläisten paikallisyhdistyksissä sekä lions clubissa. Seuraavaksi kalenteri osoittaa käyntiä luonnonsuojeluyhdistykseen.
Järvistä ja luonnosta lääkettä muuttotappioihin
Soinin kunnasta Virtain kaupunginjohtajaksi kutsutulle Viitasaarelle Virrat oli entuudestaan vain pintapuolisesti tuttu. Turun opiskeluvuosina matkat silloiselle kotipaikkakunnalle Kuortaneelle hän ajoi yleensä Kurun tien kautta ja Virtain keskusta jäi siltä reitiltä hieman sivuun.
Virtain luonto jylhine metsineen ja lukuisine järvineen tekivät kuitenkin vaikutuksen. Kymmenen vuoden kerrostaloasuminen Etelä-Suomessa on vielä tuoreessa muistissa. Viitasaarelle se riitti. Niinpä hän päätti puolisonsa kanssa sijoittaa ensimmäisen Virtain kotinsa rauhalliseen ympäristöön Vaskuulta vuokraamaansa mummonmökkiin.
Perheelle syntyy kesällä esikoinen. Lähiaikojen ohjelmassa onkin tarkoitus hankkia oma talo järven rannalta.
Kaupunginjohtaja uskoo vahvasti, että Virroilla omaksuttu linja kaavoittaa asuntotontteja järvien rannoilta tai järvinänäkymien äärelle sataa osaltaan laariin taistelussa muuttotappion hillitsemiseksi. Tavoitteena on viime vuosina noin 200 asukkaan tappioon vakiintuneen miinuksen pysäyttäminen. Joulukuun alussa asukasluku oli 6566.
Rakentajat ovat suosineet kaupunkikeskuksen laitamille Keiturinniemeen kaavoitettuja järvenranta- ja järvinäkymätontteja. Tontteja on nyt saatu tarjolle myös kyseisellä Ranta-Keiturin alueella kohoavan mäen päälle. Viitasaaren mukaan sekä järvinäkymä- että omarantaisia tontteja on luvassa lähitulevaisuudessa nykyisten jatkeeksi jonkin matkaa Keiturinsalmen suuntaan.
Virroilla on yli 300 järveä, joissa on yhteensä tuhatkunta kilometriä rantaviivaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus saada hyödynnettyä järvien läheisyyttä rakentajille myös esimerkiksi Toisveden eteläosan itärannan, Vaskiveden länsirannan ja Siekkisjärven suunnista. Niissä on käytettävissä ainakin osittain kaupungin omistamia maita.
Hirsinen yhtenäiskoulu on Virtain isoin investointi
Suurin myönteinen yllätys uudelle kaupunginjohtajalle oli Virroilla varsin pitkälle kehittynyt muoviteollisuus lippulaivanaan 160 henkilöä työllistävä Finncont, jolla on väkeä työllistääkseen tapana tarjota rekrytointikoulutuksia.
Osoituksena virtolaisten tulevaisuuden uskosta Viitasaari pitää kirkon vierelle parhaillaan nousevaa osittain hirsirakenteista 550 oppilaan yhtenäiskoulua. 25 miljoonaa euroa maksavana se on kaupungin historian kallein rakennusinvestointi.
Virtain työllisyysprosentti oli tammikuulla 9,3. Kaupunginjohtaja pitää sitä suhteellisen matalana. Kesää kohti lukeman odotetaan asettuvan noin kuuteen.
- Kausityöllisyyttämme korostaa se, että paikkakunta elää paljolti kesästä niin matkailijoiden kuin 2300 vapaa-ajan asunnon ansiosta. Jos niistä jokaisessa asuu kesäisin kolme henkilöä, asukasmäärämme nelinkertaistuu, Viitasaari toteaa.
