Markku Koskela on 70-luvun edustushiihtäjä ja MM-mitalisti. Hän luottaa, että Suomen nuorista nousee uusia mitalisteja arvokisamittelöihin.
Suomen maastohiihdossa on mahdollisuudet menestyä
12.3.2025
Markku Koskela on nähnyt hiihdon juhlan ja arjen aitiopaikalta
Taisto Järvinen
Tottahan on, että norjalaiset määräävät pääosin tahdit miesten maastohiihdossa, ja ruotsalaiset kahmivat isoimman osan naisten mitaleista, joita nykyisin jaetaan maastohiihdon arvokisoissa. Etenkin norjalaisten ylivoima miesten puolella on lähes häkellyttävä, joskaan ei ihme, kun huomioidaan vuonomaan huikea taso miesten hiihdossa.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä marssijärjestykseen on pystytty lyömään kiilaa takavuosina ja pystytään myös nykypäivänä. Kiilan lyömiseen tulevaisuudessa on mahdollisuudet vain poimimalla lahjakkuudet ja tekemällä heidän kanssaan työtä, työtä ja työtä.
Maastohiihdon nuortensarjan MM-mitalisti ja takavuosina menestystä niittäneen Ilmajoen hiihdon taustavoima Markku Koskela on nähnyt lajin nousu- ja laskusuhdanteet. Trondheimin MM-hiihdoista 2025 Koskela näkee isoimpana suomalaistappiona Iivo Niskasen sairastumisen, mutta myös positiivisia viestejä.
- Trondheimin kisat käynnistyivät hienosti Lauri Vuorisen pronssimitalin myötä. Vuorisen pronssi sinällään ei ollut iso yllätys, mutta mitalin tulo vapaantyylin kisassa oli yllätys. Parispintin hopeamitali Ristomatti Hakola - Lauri Vuorinen parivaljakon tuomana oli näyttö kilpahiihdosta silloin, kun kaikilla osa-alueilla onnistutaan.
- Suomen hiihtäjillä on eväät menestymiseen, kunhan kaikki loksahtaa kodilleen ja matkassa on hitunen onnea. Hyvää onnea todellakin tarvitaan, koska marginaalit ovat tänä päivänä todella pieniä, kun puhutaan sekunnin osista tai puolesta mononmitasta.
Monesta palasta
Huippumenestyminen maastohiihdossa on kiinni niin monesta osa-alueesta, että television äärellä siitä saa vain pienen makupalan. Ensinnäkin urheilijan harjoittelu, valmentaja ja koko taustajoukkojen ”armeija” ovat todella monisäkeinen kokonaisuus. Kilpalutilanteessa ja siihen valmistautumisessa on niin monta vaikuttajaa ja muuttujaa, että onnistuminen ei ole itsestään selvyys.
- Jo maastohiihdon harjoittelu sinällään on monimutkaista työtä. Onnistuakseen täytyy tietää mikä ja minkälainen harjoitus kunakin päivänä sopii urheilijalle ja antaa valmiuksia kilpailukaudelle.
- Ilmeisesti Suomessa harjoitellaan määrällisesti riittävän paljon. Tällöin on varsin tärkeä tietää milloin pitää kuormittaa elimistöä tietyille rajoille ja milloin kehoa ja elimistöä pitää palautella seuraavia vaativampia harjoituksia varten. On sykemittarit ja testausasemat, mutta edelleen näyttää harjoittelussa tulevan yli- ja alilyöntejä.
- Meillä Suomessa on monta nuorten maailmanmestaria ja arvokisamitalistia. Heidän kehittymisensä aikuisten arvokisavauhtiin kestää hieman pitempään ja joidenkin kehitys lopahtaa siirryttäessä aikuisten ikäluokkaan. Suomalaisen valmennuskulttuurin mukaan tehdään kovasti pohjaa, mutta tehdäänkö sitä vauhdikkaampien ominaisuuksien kustannuksella.
- Kaiken hälinän keskellä pitää silti muistaa, että aika harvoin kestävyysurheilussa saavutetaan pikavoittoja. Pyrittäessä maastohiihdon parhaimpiin vauhtitasoihin, pitää tehdä itsensä kanssa pitkä, ehkä 10 vuoden harjoittelusopimus, pohtii Markku Koskela.
Katseet nuoriin hiihtäjiin
Tosiasia on, että Suomen nykyisten hiihtohuippujen terävin kärki ikääntyy, ja siirtyy sen myötä pois kansainvälisiltä laduilta, ennemmin tai myöhemmin. Tämän päivän näkemyksen mukaan tulossa saattaa olla pieni suvantovaihe, kun puhutaan suomalaisista olympia- ja MM-hiihtojen mitalikandidaateista.
Markku Koskela näkee silti myönteisiä merkkejä suomalaisessa maastohiihdossa.
- Nuorten ikäluokissa on monia lupaavia hiihtäjiä. On useita nuorten MM-mitalisteja ja hopeasompaikäisissä on hyvä meininki. Monissa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan seuroissa tehdään hyvää työtä nuorten hiihtotoiminnassa. Sen sijaan maakunnan itäisellä ja lumisemmalla alueella on kovin hiljaista.
- On totta, että kuluva talvi on tuonut haasteita maastohiihtoon, mutta lähes jokaisessa pitäjässä ovat voineet hiihtää ne, jotka hiihtää haluavat.
- Nuorten hiihtäjien aktivoinnin avaimet ovat lähinnä kotijoukoilla ja asiaan vihkiytyneillä vetäjillä. Aktiivisia, innostuneita ja osaavia vetäjiä tarvitaan lisää, jotta suomalainen maastohiihto kohenee parempaan kukoistukseen. Tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista työhön hiihdon parissa, kiteyttää Markku Koskela.
Norjan mieshiihtäjien ylivoimaisuus joukkueena laajalla tasolla saattaa luoda mielikuvan, että eihän tässä voida pärjätä. Pitää kuitenkin muistaa, että norjalaisillakin on vain yksi sydän ja keuhkot. Myös jalkoja ja käsiä heillä yleensä on sama määrä kuin suomalaisilla, joten mahdollisuudet ovat, kunhan mukaan saadaan isommat massat ja löydetään sieltä kokonaisvaltaisesti lahjakkaimmat nuoret mukaan upeaan kestävyysurheiluun.
