Prikaatikenraali Mauri Koskela on toiminut kansainvälisissä tehtävissä 32 maassa.
Rauhanturvatehtävät kiinnostavat
9.12.2021
Tomi Olli
Suomalaiset sotilaat ovat edelleen kiinnostuneita hakeutumaan rauhanturvatehtäviin. Halukkaiden määrä on viime vuosina vaihdellut 1600-2000 välillä. Määrästä hyväksytään toimintavalmiuteen viitisensataa ja koulutukseen operaatioiden tarpeiden mukaisesti rotaatioittain 100-200 henkilöä. Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali, evp, Mauri Koskela sanoo rauhanturvatehtävien antavan paljon.
- Tehtävissä on mahdollisuus tutustua uusiin maihin ja kulttuureihin, tavata sotilaita muista kansallisuuksista sekä todeta suomalaisen sotilaskoulutuksen korkea taso muihin verrattuna.
Tehtävistä riippuen on mahdollisuus testata omia rajojaan vaativissa konfliktioloissa niin kenttätehtävissä kuin johtopaikoillakin ja kokea uskomaton yhteenkuuluvuuden tunne, joka tuo varmuudella elinikäisiä ystäviä.
- Tärkeimpänä asiana on silti tietysti tunne siitä, että jokaisella operaatioon osallistuneella on ollut tilaisuus vaikuttaa konfliktien ratkaisuun. Samalla kaikilla on mahdollisuus tukea paikallisia ihmisiä vaikuttamalla yhteiskunnan tilanteen vakautumiseen, turvallisuuden parantumiseen ja alueen tulevaan kehitykseen.
65 vuoden ajan
Suomalaisella rauhanturvaamisella on pitkät perinteet, sillä ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät operaatioon 10.12.1956 kohteenaan Egyptissä sijaitseva Suez. Koskela sanoo tilanteen kärjistyneen tuolloin pahaksi.
- Kiista strategisesti tärkeästä Suezin kanavasta kärjistyi kansainväliseksi kriisiksi. Kiista vietiin YK:n ratkaistavaksi ja kriisialueelle lähetettiin silloisen YK:n pääsihteerin ehdotuksen mukaisesti rauhanturvajoukkoja.
- Suezilla palveli vuosina 1956-57 lähes 450 miestä. Tuon jälkeen sinivalkoiset ovat olleet turvaamassa rauhaa yli viidessäkymmenessä operaatiossa.
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät matkaan normaalin sotilaskoulutuksen saaneina, eli silloin ei ennen tehtävälle lähtöä käyty asiaan liittyvää erillistä koulutusta.
- Tuolloin sijoitettiin jokaiseen joukkueeseen sodassa olleita henkilöitä, sillä sen koettiin tuovan tärkeää tietoa ja näkemystä. Yksi ajatus oli myös, että he kykenevät tiukassakin tilanteessa toimimaan ja tekemään päätöksiä kokemansa perusteella.
Suomalaisia arvostetaan
Kaikkiaan suomalaisia on toiminut rauhanturvatehtävissä noin 50 000. Määrästä noin tuhat on naisia, heidän koulutuksensa alkoi vuonna 1991. Ensimmäiset suomalaiset naisrauhanturvaajat palvelivat Libanonissa ja Israelin hallussa olevilla Golanin kukkuloilla. Tällä hetkellä maailmalla on noin 350 rauhanturvaajaa.
- Heistä on naisia toistakymmentä. Vahvimmin suomalaiset ovat tällä hetkellä läsnä Libanonissa Unifil-operaatiossa, missä mukana on noin 200 rauhanturvaajaa.
Koskela painottaa suomalaisten rauhanturvaajien maineen olevan maailmalla erinomainen.
- Suomalaisia arvostetaan paljon, mikä johtuu varmasti siitä, että olemme koulutettuja ja pärjäämme vaikeissa olosuhteissa.
- Suomalaisten yksi vahvuus on ratkaisujen tekokyky. Suomalaiset osaavat ratkaista asioita omin päin, ilman jokaisen asian kysymistä ylempää, kuten monien maiden rauhanturvaajat tekevät.
Muuttuneet tehtävät
Rauhanturvaajien tehtävät ovat muuttuneet vuosien aikana. Koskelan mukaan aika on tuonut tullessaan kaksi suurta muutosta.
- 1990-luvun puolenvälin jälkeen alkoi aika, missä konflikteissa ei ole vain kahta osapuolta. Nyt tapahtumissa on mukana useita eri ryhmiä, joihin kuuluvat myös terroristiryhmät.
- Toinen suuri muutos koskee tekniikkaa kuten viestijärjestelmiä, jotka ovat muuttuneet valtavasti vuosien aikana. Tehtävillä vaaditaankin nykyään monenlaista teknistä osaamista.
Kenraali näkee rauhanturvatehtävien kasvavan tulevaisuudessa, sillä kriisit tulevat erittäin todennäköisesti lisääntymään.
- Esimerkiksi Afrikka on maanosa, missä konfliktit todennäköisesti lisääntyvät. Taustalla ovat heikkenevät elinolosuhteet, jotka luovat päämäärättömyyttä sekä muuttoliikettä. Samalla ääriliikkeet rekrytoivat uusia jäseniä luvaten konkreettista hyvää kuten rahaa sekä ruokaa.
