Risto Korpinen, Reijo Virtanen, Jukka Kuoppala, Erkki Verkasalo ja Kari Väätäinen pohtivat tekijöitä, joilla puupuolen jalostusarvoa saadaan selkeästi nykyistä korkeammalle.
Raakapuun liikkuminen on hyöty koko yhteiskunnalle
24.11.2016
Raakapuun liikkuminen on
hyöty koko yhteiskunnalle
- Isot biotuotantolaitokset avaavat polkuja yrittäjyyteen ja tuovat työpaikkoja
Taisto Järvinen
Metsä Fibren ensi vuonna Äänekoskelle valmistuva biotuotetehdas, samoin kuin Pietarsaareen suunniteltu bioetanolitehdas avaavat aivan uusia mahdollisuuksia raakapuun matkaan ja jalostukseen. Myös muita biotuotteita valmistavia tehtaita on suunnitelmissa Suomeen.
Kyseisten hankkeiden myötä ollaan tekemässä kansantaloudellisesti hyvä työ, avaamassa mahdollisuuksia muille yrittäjille ja tuomassa uusia työpaikkoja rakentamisen ja tehtaiden toiminnan aikoina.
Lähtökohta biotuotteille ja jalostustoiminnalle on se, että puuta on Suomessa. Puuta jää nykyisin valtavat määrät hyödyntämättä, eli lahoaa metsässä ja menee hukkaan.
Järviseudun seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella käynnistynyt PuuLiike – Puuliiketoiminnan Kehittämishanke on paneutunut selvittämään alueen puuvirrat tulevaisuudessa, puutavaralogistiikan kehittämisen, tukkipuun käytön mahdollisuudet sekä metsäbioenergian tilanteen ja tulevaisuuden lämpövoimaloiden polttoaineena. Hankkeessa paneudutaan tietenkin myös uusien tehtaiden sivutuotevirtojen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä niiden parissa tulevaan liiketoimintaan.
Hankkeen projektipäällikkö Reijo Virtanen sanoi Hotelli OnnenTähden auditoriossa Tuurissa pidetyn seminaarin yhteydessä, että liikkeellä ollaan nimenomaan lisääntyvien puuraaka-aine tarpeiden johdosta. Eriomaisena asiana hän piti Luonnonvarakeskuksen mukana olon yhteisellä asialla.
Alajärven kaupungin maaseututoimenjohtaja Jukka Kuoppala näki PuuLiike -hankkeen tärkeänä tavoitteena etsiä punaisia lankoja puuraaka-aineen käytölle ja jalostusarvon noston puun parissa.
Sivuvirroille pitää
saada käyttöä
Professori Erkki Verkasalo Luonnonvarakeskuksesta sanoi teollisuuden olevan kiinnostunut eniten puusta saatavista päätuotteista.
- Puunjalostuksen sivuvirroille etsitään nyt käyttöä. Puunkuoren ja sahanpurun hinta on nyt aivan liian huono, ja epäedullinen. Kuorta käytetään vain murto-osa jalostetusta puumäärästä. Esimerkiksi tulevalta Äänekosken biotuotetehtaalta tulee kuorta noin 500 000 kuutiometriä vuodessa. Tähän mennessä se on poltettu pääasiassa energiatuotannon tarpeisiin.
Erikoistutkija Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta nosti pöydälle puun kuoren fenoliset yhdisteet, kuoren tanniinin ja stilbeenin, jotka pystytään ottamaan kuoresta ja ovat hyvin antioksidanttipitoisia aineita.
- Kuori pitää käyttää kaatamisen jälkeen mahdollisimman nopeasti, jotta aineet eivät huuhtoudu pois puusta. Fenolistisille yhdisteille tuo lisäarvoa niiden käyttömahdollisuudet kemikaalien ja monien muiden hyödykkeiden valmistuksessa.
Kuori ja sahanpuru ovat tähän saakka olleet lähinnä ongelmia aiheuttavia tuotteita. Nyt kuitupuun ja tukin hakkuut lisääntyvät, joten on syytä paneutua niiden jatkojalostukseen, ja puuraaka-aineen saamiseen teollisuuden kitaan.
Tutkija Kari Väätäinen Luonnonvarakeskuksesta näki puunhankinnan kausiluonteisuuden yhtenä isona haasteena.
- Tulevaisuudessa pitäisi saada tasaisempi puuvirta. Välttämättä siihen ei tarvita enempää tekijöitä ja kalustoa. Ympärivuotinen puunkäyttö vaatisi, että puuta saadaan teollisuudelle tasaisesti.
- Kesäkorjuukohteiden tutkimus- ja kehityspuolelle pitäisi saada panoksia. Viimeisinä vuosina ongelmia on tuonut pehmeiden maiden puunkorjuu.
- Metsäteiden kunnostus ja kunnossapito ei ole ajan tasalla. Pitää muistaa, että korjausvelan kasvattaminen aiheuttaa entistä isomman laskun.
