Museoaktiivi Teuvo Mäkelä kannustaa tutustumaan pesäpallon historiaan. Mäkelän kädessä Pesäpallomuseon vanhin esine, räpylä vuodelta 1922.

Museoaktiivi Teuvo Mäkelä kannustaa tutustumaan pesäpallon historiaan. Mäkelän kädessä Pesäpallomuseon vanhin esine, räpylä vuodelta 1922.

Pesäpallomuseo on lajin aarreaitta

7.8.2024

Tomi Olli

Pesäpallon historiaan voi perehtyä Vimpelin keskustassa sijaitsevassa Suomen Pesäpallomuseossa. Museoon on vapaa pääsy. Vapaaehtoisen pääsymaksun voi maksaa museossa olevaan lippaaseen. Ovet ovat avoinna syyskuun loppuun saakka viikon jokaisena päivänä kello 9-21. Suomen Pesäpallomuseon juuret juontavat vuoteen 1998, milloin se avattiin. Museo sai valtakunnallisen statuksen vuonna 2004. Nykyiseen paikkaansa, Vimpelin keskustaan, se siirrettiin vuonna 2022. Museoaktiivi Teuvo Mäkelä sanoo kävijöitä riittäneen kesän aikana runsaasti.

- Väkeä on käynyt mukavasti. Mukana on ollut myös kansainvälistä väriä, vieraita on ollut yli kymmenestä maasta, kaukaisimmat Yhdysvalloista ja Kolumbiasta. Voikin sanoa, että pesäpallo ja sen historia kiinnostavat.

Museovieraissa on herättänyt erityistä mielenkiintoa lajin alkuaikojen erikoinen tapa, mistä museolla saa tietoa.

- 1920-luvulla oli jonkin aikaa käytössä sääntö, minkä mukaan pelaajan sai polttaa joko perinteisellä tavalla toimittamalla pallo pesään ennen etenijää sekä heittämällä pallo osumaan etenijää. Osuma oli varmasti melkoisen tuntuva, sillä pallo oli tuolloin puinen.

Paljon nähtävää

Pesäpallomuseossa on esillä monenlaista.

- Museossa on nähtävissä pesäpallon historia monelta kantilta. Esillä olevien esineiden kautta voi tutusta niin pelaajien, tuomareiden kuin välineiden historiaan ja kehitykseen. Nähtävillä on myös erilaisia palkintokokoelmia.

Pesäpallomuseon vanhin esine on räpylä.

- Kyseessä on Viipurin Lakkitehtaan vuona 1922 valmistama räpylä. Räpylän käytöstä ei harmi kyllä ole tietoa.

Erikoinen on myös pesäpallon alkuaikojen tuomariasu, mikä vaihteli tuomarien mieltymysten mukaan.

- Museossa on nähtävillä Haapajärvellä käytössä ollut tuomariasu, mikä koostui pitkästä takista ja hatusta. Kyseinen tuomari käytti myös sateenvarjoa pitääkseen sen avulla kirjanpitoa kentän pinnassa.

Pesäpallomuseossa voi myös katsella nostalgisia livetallenteita sekä pesäpallolegendojen haastatteluja.

- Lisäksi on mahdollista testata kuinka otteluiden ratkaisutilanteiden selostaminen onnistuu, Mäkelä vihjaa.

« Takaisin