Lähes kahdeksan kymmenestä pitää edes jokseenkin hyväksyttävänä 30 km/h nopeusrajoitusta alueilla, joissa kävellään ja pyöräillään paljon. Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Liikenneturva kannustaa kuntia ottamaan käyttöön alhaisempia nopeusrajoituksia
7.10.2021
Kunnilla on merkittävä rooli kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden edistämisessä. Nopeuksien rauhoittaminen on tehokas turvallisuustoimi alueilla, joissa kävellään ja pyöräillään paljon. Se vaikuttaa myös siihen, koetaanko liikenne turvalliseksi. Liikenneturvan kyselyssä iso osa vastanneista luonnehtikin 30 km/h nopeusrajoitusta turvalliseksi. Keskimäärin neljäsosa kuntien kaduista on 30 km/h aluetta.
Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenteen onnettomuuksista tapahtuu taajama-alueilla. Kun Liikenneturva vertaili kuntien katujen nopeusrajoituksia onnettomuuksien määrään*, oli aineistossa nähtävissä korrelaatio onnettomuuksien määrän ja 30 km/h tieosuuksien välillä. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrä väheni hienoisesti 30 km/h tieosuuksien kasvaessa.
”Esimerkiksi Espoossa kaduista lähes 60 prosenttia on 30 km/h rajoituksella. Liikenneonnettomuuksien uhrien määrä asukaslukuun suhteutettuna on pieni verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas turvallisuustoimi, mutta oikotie onneen se ei välttämättä ole. Esimerkiksi Oulussa on sekä vähän onnettomuuksia että 30 km/h:n alueita. Kunnan ratkaisuna voi olla myös kävelyn ja pyöräilyn erottaminen moottoriajoneuvoliikenteestä. Olennaista on, että liikenneympäristö tukee nopeusrajoitusta. Rajoitusten noudattaminen tarvitsee myös uskottavaa valvontaa”, selventää Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.
