Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk                                        Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk                                                 Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk

Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk Kari Hakala on monitoimimies. Tiitä yhtenä osoituksena on dokumentti, joka esitettiin Karviassa. Vierellä yhdeksänosainen palapelisymboli, jolla viitataan Geopark-statuksen hakijakuntiin. Kuva: ksk

Lauhanvuori - Hämeenkangas Global Geopark Ry juhli nimitystään

8.9.2021

Karisamuli Korpela, teksti ja kuvat

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) alaisen Unescon päätöksellä Global Geopark- maailmaperintöketjussa Suomen ensimmäinen statuksen saanut oli Rokua Global Geopark, joka sijaitsee Raahen, Rokuan, Oulunjärven ja Oulunjokilaakson uniikeissa maisemissa. Toisena saman statuksen Suomessa sai viime vuonna Lauhanvuori - Hämeenkangas Global Geopark alue, joka on levittäytynyt kaikkiaan kolmen maakunnan yhdeksään kuntaan yhdistävinä tekijöinä nimenomaan mainitut Lauhanvuori ja Hämeenkangas. Maakunnat ovat Etelä-Pohjanmaa (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki), Pirkanmaa (Kihniö ja Parkano) sekä Satakunta (Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen). Tärkeän panoksensa työssä Geopark-alueeksi hyväksymiseen on antanut myös Honkajoki, joka liitettiin Kankaanpäähän 1.1.2011. Unescolle hakemus Geopark-alueesta lähti matkaan vuonna 2018, joten myönteinen päätös vei kaksi vuotta.                                                                                                                                                                                         - Hakemuksen jättöä ennen ja tietysti sen jälkeenkin ovat kunnat kartoittaneet ja kehittäneet, inventoineet ja investoineet sekä tehneet pitkäjännitteisiä ja sitovia päätöksiä tämä status tavoitteena, kertoo Lauhanvuori - Hämeenkangas Global Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kutsuvieraille Karvian Skantzissa järjestetyn nimitysjuhlan puheessaan.                                                                                                                

Ei yhden asia liike  

Lauhavuori - Hämeenkangas Global Geopark haluaa Hermanssonin mukaan toiminnallaan edistää alueen matkailun ja kaiken siihen liittyvän, kuten majoitusten, ruokapalvelujen, safarien ja muiden vastaavien palveluiden tunnettuutta sekä kasvua. Pitkässä juoksussa kehitys ei jää näihin, vaan Geopark-ajatuksella haetaan status -paikkakuntien laajempaankin kehityskasvua mukaan lukien kaikki yritysportaat.                                                                              Global Geopark -nimityksissä kyse ei siis ole mistään yksipuolisesta luonnonsuojelusta vaatimuksineen, vaan kokonaisvaltaisesta kehityksestä, jossa yrityksille alasta riippumatta pyritään antamaan ponnahduslautaa hypätä eteenpäin osittain statuksen puskemana. Siinä yksi tärkeä kulminaatio on alueen ekologian todella kiinnostava kehitys eri aikakausina aina miljoonia vuosia taaksepäin alkaneena.                                                                                                                                                          

Ekologinen muutos

- Vuoristosta suomaaksi on todella hyvä perustus tällä toiminnalle, teroitti LHGG:n hallituksen puheenjohtaja Marketta Nummijärvi illan pääteemasta kutsuvieraille.                                                                 Sen tärkeänä viestinä on siis alueen muotoutuminen korkeasta vuoristosta lopulta paljolti suopohjaiseksi kahden miljoonan vuoden mittaan.                                                                                                                              Sekä Hermansson, että Nummjärvi muistuttivat vieraita siitä, että kun ilta lopulta päättyy Kari Hakalan käsikirjoittamaan ja ohjaamaan elokuvaan, sen jälkeen moni sen nähnyt ymmärtää, kuinka suurista asioista on kysymys. Tasokkaassa filmatisoinnissa Kari Hakala esitti kauhajokelaisen Noen-teatterin livespottien avustuksella tuon alueen luonnonmuutoksen isommassa mittakaavassa, kuten muun muassa mannerlaattojen siirtymiset, jääkaudet ja vastaavat. Samoin pienemmässä ajanjaksossa tapahtuneen vuorien hallitseman maiseman muuttumisen Lauhavuoren - Hämeenkankaan paljolti kontupohjaiseksi maa-alueeksi.      

« Takaisin