Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo yksinäisyydestä kertovan merkittävästi jo lapsen vastaus, kun kysytään; oletko ollut synttäreillä.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila perää selkeää pysähtymistä ydinkysymysten äärelle
8.12.2017
Yksinäisyys ja kiusaaminen ovat
lasten ja nuorten kipukohdat
- Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila perää selkeää pysähtymistä ydinkysymysten äärelle
Taisto Järvinen
Ei tarvitse olla selvänäkijä, että huomaa lasten ja nuorten suurimmat kipukohdat: yksinäisyyden ja kiusaamisen. Kiusaamista voi havaita joka päivä arjen elämässä, niin kouluissa kuin kylillä. Yksinäisyys sen sijaan on ehkä huonommin ulospäin näkyvää. Yksinäisyys konkretisoituu kuitenkin siinä, että 14 – 15 vuotiaista pojista joka kymmenennellä ei ole yhtään ystävää. Maahanmuuttajataustaisista ilman ystävää on peräti joka kolmas.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila painottaa, että yksinäisyys ei ole hyväksi kenellekään, ja kiusaamiseen pitää puuttua heti. Suuri uhkakuva nuorten ja lasten elämään tulee vielä siitä, että noin joka viides ei näe elämällä olevan tarkoitusta.
- Suurin osa nuorista onneksi voi oikein hyvin, kun noin 80 prosenttia sanoo elämän oleva hyvää ja valoisaa. Se on Pohjoismaiden korkein luku. Vaikka meillä on paljon lapsia ja nuoria, jotka voivat hyvin, niin on nähtävä, että kaikessa emme ole onnistuneet.
- Erittäin tärkeä asia Suomessa on saada ihmiset pysähtymään nuorten ydinkysymysten äärelle. Yksinäisyyden ja kiusaamisen taustalla voi olla jännitteitä kaverisuhteen ja perheen välillä. Valtavan tiiviin perheyhteisön keskelläkin nuori voi tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi tai itsenäiseksi. Kaverien tuki tai harrastuneisuus ovat siltikin nuorelle tärkeitä elämän osa-alueita, Tuomas Kurttila pohtii.
Urheilu- ja nuorisotyö ovat useinkin yksinäisyyden poistajia. Ongelmakohta saattaa kuitenkin olla se, miten jokainen lapsi ja nuori voi päästä niihin mukaan. Myös ns. köyhempien perheiden lapsilla pitää olla pääsy, eikä lapsia saa leimata perhetaustojen takia. Kaikille pitää olla sama viesti; kiva, kun sinä olet mukana. Lapset ja nuoret pitää ottaa samalla tavalla ja heitä pitää kohdella yhdenvertaisina.
Luottamusta ja rehellisyyttä
Huumeet ja päihteet ovat ongelma, eikä alkuunkaan ongelmakohdista pienin. Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa sanoo olleensa noin 10 prosenttia 8- ja 9-luokan oppilaista, joillakin paikkakunnilla jopa 20 prosenttia. Lukion 1. ja 2. vuosina puhutaan noin 20 prosentista ja ammattioppilaitoksissa lähes 30 prosenttia oppilaista on ollut tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa.
- Huumeet ja rikollisuus majoittuvat joillekin seuduille. Pitää olla herkkyyttä nähdä tilanne oikein. On oltu lepsuja, nyt viimeistään pitää nähdä oman ongelmat omassa kaupungissa. Nuorten mielipiteiden ja näkemysten mukaan huumeita on helppo saada.
- Näin ei voi jatkua. Näihin asioihin pitää avata uusi ja sellainen ikkuna, josta nähdään tilanne oikein.
- Tähän aikakauteen tarvitaan paljon rehellisyyttä ja luottamusta. Meidän pitää taklata päihteiden rooli nuorten elämässä. Mallia voimme ottaa Islannista, jossa on onnistuttu selkeästi paremmin.
Tärkeitä lapsille ja nuorille ovat koti, koulu ja kaverit. Vanhempiin heillä pitää olla hyvä suhde ja luottamus on oltava molemminpuolista. Pitää osata keskustella myös probleemia aiheuttavista asioista.
Isän rooli kasvattajana on tänä päivänä paljon aikaisempaa isompi. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten isät viettivät enemmän aikaa kalastuksen ja metsästyksen parissa. Nyt perhe on noussut ykkösrooliin.
- Opettajat tarvitsevat tukea, koska muutoin työ voi kääntyä taakaksi. Tarvitaan onnistumisia muutoinkin kuin oppimistulosten saralla.
- Myös kasvatus- ja perheneuvolan rooli ja tarve on suuri, kun lapsen eriytyminen on nähtävissä jo pikkulapsivaiheessa.
