Karijoen ja Isojen yritys- ja elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola (vas.), Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n sihteeri Päivi Kultalahti, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso sekä Landemia-hankeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen pohtivat maaseudun vetovoimaisuuden lisäämistä.

Karijoen ja Isojen yritys- ja elinvoimakoordinaattori Kimmo Siukola (vas.), Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n sihteeri Päivi Kultalahti, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso sekä Landemia-hankeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen pohtivat maaseudun vetovoimaisuuden lisäämistä.

Landemiasta lääke maaseudun elinvoimaan

24.6.2021

Tomi Olli

 Eteläpohjalaiset Kylät ry:n Landemia-hanke hakee vastauksia moniin kysymyksiin, kuten siihen, kuinka moni maaseudulle muuttoa pohtiva pystyy toteuttamaan haaveensa ja mitkä ovat tärkeimmät maaseudulle muuton mahdollistavat tekijät tai suurimmat esteet. Hankkeen toteuttajaorganisaatioita ovat Eteläpohjalaiset Kylät ry ja Luonnonvarakeskus. Soinissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa selvisi, että kaksivuotiseen hankkeeseen saadaan 330 000 euron rahoitus maaseuturahastosta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

 Landemia-hanke porautuu maallemuuton esteiden selvittämiseen ja esille tulevien esteiden poistamiseen tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja kylien kanssa. Hankkeella vahvistetaan pitovoima- ja vetovoimatekijöitä maallemuuton houkuttajina. Lisäksi hankkeella jarrutetaan maaltamuuttoa tutkimalla ja minimoimalla työntövoimatekijöitä.

 Maallemuuton ja maaseutuasumisen suosio on kovassa kasvussa. Keväällä 2020 alkanut koronavirusepidemia on osaltaan lisännyt merkittävästi maaseudun houkuttelevuutta asuinympäristönä, eli maa­seutuasumisen trendi on selkeässä nosteessa. Eteläpohjalaisella maaseudulla onkin nyt otollinen hetki pyrkiä pysäyttämään huolestuttava, negatiivinen väestökehitys ja maaseutukylien hiljentyminen.

 Vahvuudet esiin

 Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtajan Heikki Korkealaakson mukaan kylien on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja tuoda niitä esiin.

- Kuntien ja kylien välinen toimiva sekä avoin yhteistyö on avainasemassa maaseudun vetovoimai­suuden kehittämisessä.

 Luonnonvarakeskus, Luke, toimii hankkeen toisena toteuttajaorganisaationa.

- Maaseututiedon tuottaminen on yksi Luken päätehtävistä. On palkitsevaa olla mukana toteuttamassa aluetta ja sen maaseutua aidosti palvelevaa hanketta, jossa voimme hyö­dyntää vahvaa maaseutualueiden kehitykseen sekä monipaikkaisuuteen liittyvää tutkimusosaamis­tamme, toteaa hankkeessa mukana oleva tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.

 Tutkimustietoa hyödynnetään Landemia-hankkeeseen valittujen pilottikuntien ja niiden kylien veto- ja pitovoimatekijöiden kartoituksessa. Pilottikunniksi valikoituivat Isojoki, Karijoki, Evijärvi, Soini sekä Ilmajoki. Pilottikunnissa tuotettavat mallit ja hyvät käytännöt jaetaan koko maakunnan ja laajemminkin suomalaisen maaseudun hyödyksi.

 Hankekoordinaattori Tarja Vuorisen mukaan Landemian tavoitteena on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta siten, että alueelle saadaan uusia pysyviä asukkaita.

- Lisäksi halutaan edistää monipaikkaista asumista ja paikkariippumatonta työs­kentelyä alueellamme. Landemia pyrkiikin mahdollistamaan hyvän elämän maaseudulla yhä useammalle.

« Takaisin