Kyläkaupan Kauppakadulla voi ihailla maailman upeimmaksi mainitun patsaan, Michelangelon Daavidin näköisteoksen lisäksi nyt myös upeita Milon Venusta ja Rodinin Ajattelijaa.
Kyläkaupan Daavid-patsas sai kavereikseen Venuksen ja Ajattelijan
6.9.2023
Kyläkaupan Kauppakadulla on nähtävänä näköispatsas maailman upeimmaksi patsaaksi mainitusta Michelangelon Daavid-patsaasta. Tuurin kävijöitä vuodesta 2019 ihastuttanut patsas on nyt saanut seuraa kahdesta uudesta näköispatsaasta: Milon Venuksesta ja Rodinin Ajattelijasta. Patsaat on sijoitettu sinisen sisäänkäynnin aulasta lähtevälle Kauppakadun käytävälle, Vesa’s Steakhousen lähelle.
Näiden näköispatsaiden myötä Kyläkauppa tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden päästä nauttimaan pienen maistiaisen merkittävää taidehistoriaa ihan kotimaan kamaralla ja vieläpä lähietäisyydeltä, sillä pienemmissä näköispatsaissa yksityiskohdat ovat lähempänä katsojaa kuin alkuperäisissä.
Hellenistisen taiteen kuuluisimpia edustajia
Daavidin viereen Kauppakadulle asetettu Milon Venus on kuuluisimpia hellenistisen ajan taiteen edustajia ja se löydettiin vuonna 1820 Miloksen saarelta Kreikasta useana kappaleena. Nimensä se on saanut saaren vanhasta ranskankielisestä nimestä Milo. Vuonna 1821 ranskalaiset ostivat sen ja Ludvig XVIII lahjoitti sen Louvreen, jossa se on edelleen esillä. Veistoksen oletetaan yleensä esittävän Afroditea eli latinalaisittain Venusta, kreikkalaista rakkauden ja kauneuden jumalatarta. Veistos esittää kohteensa puoliksi alastomana ja vain alaruumiiltaan verhottuna. Veistoksen käsivarret ja käsissä olleet esineet eivät ole säilyneet. Alkuperäinen, 203 cm korkea veistos on tehty paroslaisesta marmorista, useammasta marmorikappaleesta, jotka on liitetty yhteen.
Rodinin tunnetuin teos – ikoninen Ajattelija
Venuksen toiselle puolelle Kyläkaupassa sijoitettu Ajattelija on ranskalaisen kuvanveistäjän ja modernin veiston uranuurtajan Auguste Rodinin tunnetuimpia pronssiveistoksia. Se kuvaa miestä, joka on syventyneenä ajatuksiinsa, kenties käyden voimakasta sisäistä kamppailua. Veistosta käytetään usein kuvaamaan filosofiaa ja sen alkuperäinen nimi on Runoilija. Rodin ideoi teoksen Danten Jumalaisen näytelmän pohjalta. Ajattelijan oli alun perin tarkoitus esittää Dantea helvetin portilla pohdiskelemassa tunnettua runoaan. Veistoksen tehtävänä oli kuvata niin älyä kuin runouttakin. Rodin valmisti ensimmäisen kipsiversion noin vuonna 1880 ja ensimmäinen suurikokoinen valos valmistui 1902. Yleisölle se esiteltiin kuitenkin vasta 1904. Siitä tuli Pariisin kaupungin omaisuutta ja se sijoitettiin Pantheonin edustalle vuonna 1906. Vuonna 1922 se siirrettiin Hotel Bironiin, joka muutettiin Musee Rodiniksi. Teoksesta tuli Rodinin tunnetuin teos mahdollisesti siksi, että sitä pidetään ikonisena älyllisen toiminnan kuvauksena. Syyskuusta 2006 asti alkuperäinen valos on ollut esillä Sakip Sabanci-museossa Istanbulissa.
Renessanssitaiteen merkittävimpiä taideteoksia
Tuurin kävijöille jo tuttu Daavid (ital. David) on italialaisen kuvanveistäjän ja taidemaalarin Michelangelon veistämä marmoriveistos, joka valmistui vuonna 1504. Veistos on esillä Firenzessä, Accademia di belle arti di Firenzen galleriassa, ja sen jäljennös on veistoksen alkuperäisellä paikalla Palazzo Vecchion ulkopuolella. Sitä pidetään yhtenä Michelangelon ja renessanssitaiteen merkittävimmistä taideteoksista.
Patsas symboloi pienen puolustautumista suurempiaan vastaan - Daavid on nostanut lingon olkapäälleen ja katsoo vasemmalle kulmakarvat yhteen puristuneina. Sen silmät katsovat tarkoituksellisesti eri suuntiin, mitä on vaikea havaita normaalissa katselutilanteessa. Silmien asento luo illuusion, että patsaan katse seuraa katsojaa ja sen ilme muuttuu, kun sitä kiertää.
