Yrittäjät Ville ja Raimo Saari sekä rakennuttajan edustajat Minna Aarnio ja Jukka Reinikainen esittelivät Helsingin kohteeseen ensimmäisenä nousevaa hirsitaloa. Rakennuksen ns. lohenpyrstönurkat ovat silmiin pistävän tarkkaa työtä.
Kuortaneella veistetään hirsitalokorttelia Helsinkiin
17.9.2020
Juha Aho-Pynttäri
Kuortaneen Ruonalla toimiva Saaren Hirsitalot aloitti juhannusviikolla kolmen hirrenveistäjän voimin sille hieman tavallista pitkäaikaisemman projektin. Se valmistuu Helsinkiin puolentoista vuoden kuluttua.
Raimo ja Ville Saaren yrityksen työnä on toteuttaa seitsemän omakotitaloa ja piharakennusta käsittävän rakennuskompleksin hirsityöt valmiille perustuksille. Tontti sijaitsee Helsingin Honkasuolla lähellä Myyrmäkeä ja Vantaan rajaa ja on kooltaan 1769 neliötä.
Toimitusjohtaja Raimo Saari kertoo, että projektilla suuri alueellinen ja yritykselle merkittävä työllistävä vaikutus. - Massiivihirsi nostaa nyt päätään. Saamme jatkuvasti 2-3 yhteydenottoa viikossa. Rakennuspiirustuksiakin meille tämän tästä lähetellään, mutta joudumme myymään toistaiseksi eioota. Seuraavat hirsirakennukset pystymme toimittamaan vuoden vasta 2022 syksyllä, Saari kertoo.
Rakennuksiin järeää hirttä 7,5 kilometriä
Saaret veistävät jo kuudennessa sukupolvessa ja yritys on Suomen vanhin käsinveistettyjen hirsirakennusten toimittaja. Veistäjien taitavissa käsissä on syntynyt vuosien varrella rakennuksia paitsi kotimaahan myös pitkin poikin Eurooppaa. Niitä on laivattu jopa Yhdysvaltoihin.
Tulevasta rakennuskokonaisuudesta erikoisen ja mielenkiintoisen tekee sen rakennuspaikka ruuhkaisimman Suomen liepeillä. Käsin veistetyistä 22,5-senttisistä hirsistä rakentuvien talojen kokonainen kortteli tulee olemaan helsinkilässilmin katsottuna ympäristöstään poikkeava ihmetyksen kohde.
Seitsemään taloon tarvitaan yhteensä noin 5,5 kilometriä hirttä. Ne on sahattu latvaläpimitaltaan 32 sentin kuusi- ja mäntytukeista. Lisäksi kohteen piharakennuksiin käytetään hirttä parisen kilometriä.
Rakennuttajana toimivan Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy:n arkkitehti SAFA Minna Aarnio käyttää kohteesta Aarreaittojen työnimeä. Jotakin samankaltaisuutta niissä onkin esimerkiksi korkeiden pohjalaisten luhtiaittojen kanssa, sillä talojenn hirsien tasakerrat nousevat seitsemään metriin. Korkeutta lisäävät vielä rakennusten 80 senttiä korkeat tuulettuvat alapohjat.
Talot rakennetaan lähes kiinni toisiinsa, sillä niiden väliin jää vain kämmenen paksuinen rako. Melkein neliön muotoisen yksittäisen talon pidempi sivu on hieman 8,2 metriä. Kadulta katsottuja seitsemän talon kokonaisuuden muodostama noin 60 metriä pitkä julkisivu näyttääkin yhtenäiseltä. Harjakattojen konesaumapeltikatteet limittyvät toisiinsa liikuntasaumalla mikä jättää rakenteille elämisen varaa.
Ilmasto- ja allergiaystävällinen hirsi
Raimo Saari toteaa, että taloa haaveilevilla on nykyään paljon yksilöllisiä odotuksia. - Heillä voi olla jos jonkinlaisia kemikaaliallergioista. Siksi moni haluaa kemikaaleista ja liimoista vapaan kodin.
Minna Aarnio kertoo, että talojen hirsiseinien sisäpintoja ei aiota käsitellä millään aineella. Kuusilankkulattiankin käsittely jää asiakkaan oman harkinnan varaan. Tavoitteena on saada jätettyä ulkopinta hirrelle, joka maalataan keittomaalilla. Ala- ja yläpohjaan tulee puupurueriste.
Sekä Aarniolla että hänen yhtiökumppanillaan rakennusinsinööri Jukka Reinikaisella on jo 30 vuoden kokemus korjausrakentamisesta. Yhteisen firman he perustivat kaksi vuotta sitten.
- Aarreaittojen arkkitehtuuri on totetettu hirsirakentamisen ja aurinkosähkön ehdoilla. Jokainen talo saa omat 16 aurinkopaneeliaan ja ilmalämpöpumpun. Sisätiloissa on lisäksi puhdaspolttoinen varaava takka.
Ajatus hirsitalokorttelista lähti elämään pian Ilmastopaneeli IPCC:n raportin jälkeen. - Jokainen uudisrakennus aiheuttaa valmistuessaan hirveän hiilipiikin. Vaikka se olisi miten energiatehokas tahansa, niin hyöty ilmaston kannalta tulee vasta 20 vuoden päästä. Kun kysymykset ovat sylissä nyt, meidän täytyy tehdä rakennuksia, jotka varastoivat sen hiilen. Niinpä sinne, missä rakennetaan paljon, kaikki pitäisi rakentaa massiivipuusta, Aarnio kertoo.
