Susanna Laitila (oik.) kertoi Vetovoimainen ja vastaanottava kylä -hankkeen palveluista Lapualla pidetyssä Elinvoimaiset kylät –tapahtumassa.
Kunta on kyliensä summa
30.11.2022
Tomi Olli
- Kylillä on totuttu omatoimisuuteen ja talkoovoimaan, mutta yhteistyö kunnan kanssa on kuitenkin kylien hyvinvoinnin perusedellytys. Kylät on otettava mukaan kuntasuunnitteluun ja strategiatyöhön, jotta elinvoimaa osataan ylläpitää kylillä.
- Maaseudulla asuvat ja sinne muuttavat tahtovat kodin ja pihapiirin, jota voi laitella omin voimin. Koti voi olla keskustaajamassakin, mutta ueimmiten se rakkain paikka löytyy kylältä.
- Olisi tärkeää kartoittaa asumattomat talot ja hiljentyneet pihapiirit, ja saada ne myyntiin tai vuokralle, muistuttaa Landemia-hankkeen Tarja Vuorinen.
Eri hankkeita
- Vetovoima pitää tehdä näkyväksi, nykyään se tarkoittaa nimenomaan verkkonäkyvyyttä: ellei kylä näy verkossa, sitä ei ole olemassa. Kotisivujen ja somenäkvyyden suunnittelussa voi pyytää apua Vetovoimainen ja vastaanottava kylä –hankeen kautta, toteaa hankekoordinaattori Susanna Laitila.
- Kylille-hanke voi järjestää kylällä esimerkiksi hyvinvointipäivän, turvallisuusillan tai kyläsuunnittelun ideointia. Lisätietoa hankkeen tarjoamista palveluista voi katsoa kotisivulta kylille.net, Kultalahti toteaa.
Kyläkummeja
Landemia-hanke on myös pilotoinut kyläkummimallin Soinissa, ja kummijärjestelmän rakentamiseen kannustettiin myös syksyn kyläkierroksilla Aisaparin alueella. Evijärvellä saatiin jo nimettyäkin kaksi kummia jokaiseen kylään.
- Kyläkummi on henkilö, joka toivottaa kylään muuttajat tervetulleiksi. Häneltä voi kysellä neuvoa ja opastusta eteen tuleviin pulmiin: mistä voi ostaa polttopuuta, keneltä voisi tilata lumenaurausta tai apua remonttitöihin.
- Kyläkummit tekevät myös yhteistyötä ja miettivät porukalla, miten kylien yhteistoimintaa voisi lisätä vaikkapa kylienvälisiä haastekilpailuja tai muita tempauksia järjestämällä, Kultalahti kertoo.