Lähes jokainen pitää tärkeänä sitä, että koulujen lähellä noudatettaisiin nopeusrajoitusta. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Lähes jokainen pitää tärkeänä sitä, että koulujen lähellä noudatettaisiin nopeusrajoitusta. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Koulujen lähisuojatietkään eivät saa suomalaisia ajamaan rajoitusten mukaan

14.8.2024

Suomalaisista lähes jokainen pitää tärkeänä sitä, että koulujen lähellä noudatetaan nopeusrajoitusta. Silti Liikenneturvan toteuttamissa tutkauksissa neljä viidestä kuljettajasta ajaa ylinopeudella koulujen lähistöllä oleville suojateille. Pienetkin ylinopeudet ovat omiaan tekemään kouluteistä turvattoman tuntuisia.

Liikenneturva on tutkannut jo kolmatta vuotta autoilevien nopeuksia koulujen lähellä olevilla suojateillä 30 km/h rajoitusalueella. Edelleen neljä viidestä kuljettajasta ajaa suojatielle ylinopeutta. Viidesosalla ylinopeutta on yli 11 km/h.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Lari Mäkelä tiivistää käyttäytymisen yhteen sanaan: piittaamattomuus.

”Kun kuljettaja rikkoo nopeusrajoitusta, hän tekee päätöksen rikkoa liikennesääntöjä ja lisätä muiden, tässä kyseisessä tilanteessa lasten, turvattomuutta. Rajoitusten toistuva ylittäminen tai niiden noudattaminen on usein muodostunut tavaksi, josta aika monen tulisi oppia ulos”, Mäkelä korostaa.

Uusi selvitys paljastaa kuilun ihanteiden ja toiminnan välillä  

Liikenneturva on koonnut selvityksen vuosien mittaan kerätystä tutkimusaineistosta suomalaisten asenteista taajamanopeuksiin liittyen. Tuoreiden kyselytulosten* mukaan kolme neljästä pitää 30 km/h nopeusrajoituksen ylittämistä Suomessa maan tapana. Hieman useampi kuin neljä viidestä katsoo sen olevan liian yleistä. Yksi viidestä pitää sitä vaarattomana ja tätä harvempi kävelijöiden näkökulmasta hyväksyttävänä.

”Yleisesti ottaen suomalaisilla on myönteiset asenteet rajoituksia ja maltillisia nopeuksia kohtaan ja vastaavasti kielteiset ylinopeuksia kohtaan. Tästä huolimatta nopeusrajoitusten ylittäminen vaikuttaa kuitenkin olevan valitettavan yleistä. Ihanteet ja toiminta liikenteessä eivät kohtaa”, summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.

« Takaisin