Ari Rajalan mielestä on hyvä, kun pensasmustikka kypsyy vähitellen. Poimintaan saa silloin tavallaan jatkoaikaa.
Kesän herukkasadosta muodostuu kohtalainen
7.9.2017
Kesän herukkasadosta
muodostuu kohtalainen
- Kokinmäen marjatilalla kypsyminen on myöhässä noin kolme viikkoa
Taisto Järvinen
Viileä, sateinen ja kostea kesä on jättänyt leimansa kasvustoihin. Viljan lisäksi myös marjasatoon kesän kuvioilla on selkeä vaikutus. Eri seutukunnilla tilanne on sataneen veden määristä johtuen erilainen, mutta viileä säätä on koettu jokaisessa Suomen kolkassa.
Kokinmäen marjatilalla Keuruun Katajamäessä tilanne marjasadon osalta on kohtalainen, niin määrän kuin laadun suhteen. Lopullista julkilausumaa on toki tässä vaiheessa turha julistaa, kun poiminta on vaiheessa ja esimerkiksi pensasmustikan kohdalla kypsyminen on puolitiessä.
Marjatilayrittäjä Ari Rajala on silti melko tyytyväinen tilanteeseen, kun säätila kokonaisuudessaan otetaan huomioon.
- Hyvää asia tässä on herukoiden koko. Runsaat sateet, meillä jopa 40 millimetriä yhden yön aikana, ovat olleet kasvulle eduksi. Määrällisesti puna-, valko- ja mustaherukkaa tulee ehkä yli 500 kiloa hehtaaria kohti enemmän kuin viime syksynä.
- Sen sijaan mansikalle sade oli huono juttu. Se aiheutti jonkin verran harmaahometta, ja kasvusto oli jatkuvasti liian märkä. Myös runsas heinän kasvu teetti huomattavasti ylimääräistä työtä.
- Herukoiden poiminta marjapuimurilla on normaalisti käynnistynyt heinäkuun lopulla. Aloituksessa oltiin nyt jopa yli kolme viikkoa myöhässä, ja sateet ovat edelleen pitkittäneet puintiaikaa, Ari Rajala pohtii.
Kokinmäen marjatilalla on marjanviljelyssä noin 12 hehtaaria peltoa. Tarkoitus on lisätä viljelyalaa kahden seuraavan vuoden aikana noin kolmen hehtaaria, mikäli sopivien lajikkeiden taimia on saatavana. Suurin viljelyala on mustaherukalla, valkoista herukkaa on toiseksi eniten ja punaherukan viljelyala on herukoista pienin. Lisäksi viljellään jo aikaisemmin mainittuja mansikkaa ja pensasmustikkaa.
Pensaiden hoitoleikkaus keväällä ennen silmujen puhkeamista tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen on keino pitää marjapensaiden tuotanto pitkäikäisenä. Kokinmäen tilalla syksy on kiireisempää aikaa, joten leikkaaminen tapahtuu pääosin keväällä.
Valtaosa marjoista
teollisuuteen
Kokinmäen marjatilalta, kuten monelta muultakin tilalta valtaosa marjoista menee teollisuuden tarpeisiin. Tilan herukoista noin 90 prosenttia poimitaan marjapuimurilla. Osan marjoista keräävät itsepoimijat. Käsin poimittavaksi jää merkittävästi herukoita, kun rivien alkupäästä 2-3 metrin matkalta puimuri ei pysty marjoja keräämään.
- Keuruun ja Multian alueella on kaksi osuuskunnan marjapuimuria. Kyseessä on jopa harvinainen osuuskunta, kun sen koneyhteistyö on toiminut noin 40 vuotta. Täällä on hyvä toimia, kun kahden pitäjän alueella on runsaat kymmenen marjatilaa.
- Marjat myydään osuuskunnan kautta, ja ne viedään isoina kuormina tuotantolaitoksiin. Osuuskunnalla on noin puolenkymmentä isompaa marjojen ostajaa. Marjojen matka tuotantolaitoksiin alkaa samana iltana kuin ne on poimittu. Perillä marjat ovat seuraavana aamuna, varmasti tuoreina, kiteyttää toista vuotta marjatilayrittäjänä isänsä Matti Rajalan eläköitymisen jälkeen toimiva Ari Rajala.
Kokinmäen marjatila
Kokinmäentie 39
42930 Katajamäki
045 156 3222
