|
Mika Saarenpää tutki väitöskirjatyössään muun muassa miten kaupungeissa asuvien terveyttä, erityisesti immuuniterveyttä, edistävää mikrobialtistusta voitaisiin lisätä helposti arkeen integroitavalla, mielekkäällä toiminnalla.
Aiemmin on osoitettu, että luontopohjaisten ja mikrobistoltaan rikkaiden materiaalien käsittely muuttaa kehon mikrobistoja. Saarenpään tutkimuksessa koehenkilöt sitoutuivat kaupunkiviljelyyn, joka oli tutkittaville luontevaa toimintaa, ja joka saattaa johtaa pitkäaikaisiin muutoksiin puolustusjärjestelmän toiminnassa.
- Kuukauden kaupunkisisäviljely kasvatti koehenkilöiden ihon bakteeriston monimuotoisuutta ja oli yhteydessä tulehdusta hillitsevän sytokiinin kasvuun veressä. Ryhmäläiset käyttivät metsämaanpohjaa jäljittelevää kasvualustaa, jonka mikrobimonimuotoisuus on korkea, kertoo väitöstutkija Mika Saarenpää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Kontrolliryhmä käytti sen sijaan mikrobimonimuotoisuudeltaan alhaista kasvuturvetta. Saarenpään mukaan heillä ei nähty muutoksia veressä tai ihon bakteeristossa. Turve on maailman käytetyin kasvualusta ja sen tuotannon ympäristövaikutukset ovat vahvasti negatiivisia, eikä se Saarenpään tutkimuksen perusteella tuo samanlaisia terveyshyötyjä kuin monimuotoista metsänpohjaa jäljittelevä kasvualusta.
- Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska immuunivälitteiset sairaudet, kuten allergiat, astma ja autoimmuunisairaudet, ovat lisääntyneet huimasti kaupungistumisen myötä ja aiheuttavat suuria hoitokustannuksia. Elämme kaupungeissa liian "puhtaasti", sanoo Saarenpää.
- Tiedämme, että kaupungistuminen johtaa mikrobialtistuksen vähenemiseen, kehon mikrobiston muuttumiseen ja immuunivälitteisten sairauksien riskin kasvuun. Tämä on ensimmäinen kerta, kun voimme osoittaa, että ihmisille mielekkäällä ja luontaisella aktiviteetilla voidaan lisätä terveiden aikuisten kehon mikrobiston monimuotoisuutta ja samalla vaikuttaa puolustusjärjestelmän toimintaan sitä tasapainottavasti.
Kaupunkiviljely on matalan kynnyksen terveysteko
Mikrobialtistusta voidaan lisätä helposti ja turvallisesti kotioloissa ympäri vuoden. Tilaa ja rahallista panostusta tarvitaan vain vähän: tutkimuksessa viljely tapahtui tavallisessa parvekelaatikossa ja kasvatetut kasvilajit, kuten herne, papu, sinappi ja salaatti, tulivat marketin hyllyiltä. Muutoksia havaittiin jo kuukaudessa, mutta koska tutkittavat nauttivat viljelystä, moni heistä ilmoitti jatkavansa sitä ja siirtyvänsä kesäisin ulkoviljelyn pariin.
Saarenpään mukaan mikrobivälitteinen puolustusjärjestelmän tasapainottuminen voi parhaimmillaan johtaa immuunivälitteisten sairauksien riskin tai jopa oireiden vähenemiseen. Jos terveyttä edistävää mikrobialtistusta voitaisiin lisätä suurten joukkojen keskuudessa kansallisella tasolla, voisi tämä johtaa näiden sairauksien hoitokulujen vähentymiseen ja ihmisten elämänlaadun paranemiseen.
- Emme vielä tiedä, kuinka pitkään interventioryhmässä havaitut muutokset ihon bakteeristossa ja veren tulehdusta hillitsevissä sytokiineissa säilyvät, mutta jos viljelystä tulee harrastus, voidaan olettaa, että puolustusjärjestelmän tasapainottuminen on jatkuvampaa, Saarenpää arvioi.
Saarenpää näkee, että tärkeää olisi panostaa lasten luonto- ja mikrobialtistuksen lisäämiseen, sillä puolustusjärjestelmän kehitys on lapsuudessa aktiivisimmillaan. Biodiversiteettimullalla täytetyt viljelylaatikot voitaisiin tuoda päiväkoteihin, kouluihin ja vaikkapa sairaaloihin erityisesti tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Jotta kaupunkiviljely toisi terveyshyötyjä riskien sijaan, tulee erityisesti käsien ihon olla ehjä ja pölyyntyneiden kasvualustojen hengittämistä välttää.
- Tutkimukseni korostaa oman terveytemme riippuvuutta luonnon ja erityisesti maaperän monimuotoisuudesta. Olemme yksi laji muiden joukossa ja terveytemme on riippuvainen muiden lajien kirjosta. Ideaalitilanteessa kaupungeissakin olisi niin paljon monimuotoista lähiluontoa, ettei terveyttä edistävää mikrobialtistusta tarvitsisi hakea sitä varten kehitellyistä tuotteista, summaa Saarenpää.
|
