Muun muassa näillä Kipinä ry:n jäsenillä hoitunee koko kylän tukemana myös 30-vuotisen merkkipaalun ohittavan juhlaisan Kipinähölkän läpivienti jo rutiinilla. Vasemmalta lukien Pirjo Viljanmaa, Rauno Hirvimäki, Lea Yli-Heikkilä, Airi Hirvimäki, Juha Kainasto-Ontto, Jussi Viljanmaa ja Kari Yli-Heikkilä.
Kauhajoen Hangaskylässä juostaan juhlavasti 30. Kipinähölkkä
26.7.2023
Karisamuli Korpela
Kauhajoella Hangaskylä ns. Jurvan tien varrella on elävä ja toimiva kyläyhteisö ja hyvä esimerkki wanhan ajan yhteen hiileen puhaltavista ihmisistä. Yksi sen tapahtumista on maastojuoksuna tunnettu, lajin Etelä-Pohjanmaan vanhimpiin edelleen kulukuva Kipinähölkkä, jonka taustalta löytyy Raittiusseurayhdistys Hangaskylän XXII Kipinä ry. Nykyisin noin 200 jäsenen yhdistyksen yhtenä perustajana ja ensimmäisenä puheenjohtajana vuodesta 1912 toimi kyläkoulun opettaja Akra Heinilä, mutta toistaiseksi pitkäaikaisimpana, eli kokonaista 40 vuotta niin ikään opettajana toiminut Frans Kujanpää. Nykyisellä puheenjohtajalla, Rauno Hirvimäellä on samoin pitkä pesti jo takanaan, sillä hänet valittiin nuijan varteen vuonna 1986.
Liikunta etunenässä
- Liikunta on ollut yhdistyksellä se aktiivisin harrastusmuoto. Harrastajia on kaikista ikäluokista lapsista aikuisiin, kertoo pitkien juoksumatkojen veteraani Hirvimäki, jolta riittää aktiviteettia myös mm. yhtenä Kauhajoen Karhun yleisurheilutoimijana. Hän kertoo, että ensimmäiseen kisaan noin kilometrin mittaiselle, kaamosaikaan valaistulle ja siten hiihtäjillekin tarkoitetulle maastojuoksupohjalle osallistui uuden reitin lumoissa runsaasti juoksijoita laajalta kartalta. Tuon korkkauksen jälkeenkin on päästy vähintään sadan osallistujan määriin, maksimissaan heitä on ollut parisataa vuonna 1998. - Juhlahölkkään (perjantai 4. elokuuta) odotamme luonnollisesti runsasta osanottoa ja heille kaikille luovutamme muistoksi Kipinähölkkä-muistomitalin, Hirvimäki muistuttaa, lisäten päämatkan olevan kahdeksan kilometriä ja kuntoilijoille kolme vastaavaa.
Reittiennätys ja polkan tahti
Reittiennätys päämatkalla on maalahtelaisen Turolf Björgrenin 25,20, naisilla se on olympiahiihtäjänäkin tunnetun Merja Kuusiston nimissä ajalla 29,21, Hirvimäki kertoo Kipinähölkän tilastoista lisäksi, että muun muassa myös olympiamitalisti Kaarlo Maaninka on kuulunut hölkän vakio-osallistujiin. Mutta ennen kuin kaikki edellä kerrottu on voinut olla mahdollista, mennään vielä hiukan infran historiaan. Jo vuonna 1916 valmistui Metsäpirtti ykkönen eli oma seurantalo. Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin eli vuonna 1955 Kauhajoen silloinen vallesmanni laittoi sen käyttökieltoon, koska ”polkkaa tanssiessa lattia pomppi liikaa”. Heti seuraavana vuonna aloitettiinkin nykyisen seuratalon rakentaminen ja valmista tuli sitä seuraavana. Peruskorjaus kiinteistöön on suoritettu vaiheittain vuosina 1987 > 1990. Aikoinaan myös näytelmistään tuttu seurantalo on omaksuttu luonnollisesti myös erilaisten juhlien oivana pitopaikkana, jota vuokrataan myös kylän ulkopuolisille tahoille.
