Rane löytyi entisestä kaivosta noin viisi kilometriä paikasta, jossa innostui omille teilleen. Löydöstä on aikaa vasta kuukausi, mutta koira on jo lihonut ja muutenkin kuntoutuksensa loppusuoralla. Emäntä Nea Sovelius on tyytyväinen siitä ja myös tapahtuman yleisömenestyksestä.
Kaivosta hengissä löytynyt Rane Suomen Etsijäkoirat ry:n juhlakalun
8.12.2016
Kaivosta hengissä löytynyt Rane Suomen Etsijäkoirat ry:n juhlakaluna
Karisamuli Korpela, teksti ja kuvat
Pirkkalan Hyrsingin kyläkoulun pihamaalla järjestettiin tavallisuudesta poikkeava hyväntekeväisyystilaisuus, jossa päätähtenä oli aiemmin syystalvella kokonaisen kuukauden kadoksissa ollut alle kaksivuotias saksanpaimenkoirauros Rane. Koira löytyi lopulta hiukan onnenkantamoisenkin myötä lomakäytössä olevan talon vanhasta pihakaivosta. Kymmenisen kiloa laihtuneen löysi paikalle tulleen maansiirtoyrityksen työntekijä, joka aluetta kartoittaessaan kurkisti myös kyseisen, onneksi kuivan kaivon pohjalle.
-Sitä ennen isolla peltoaukiolla tapahtuneella iltalenkillä yhtäkkiä ja yllättäen omille teilleen karannutta ja palaamatta jäänyttä Ranea etsittiin siis noin kuukauden ajan lähialueiden lisäksi isommalla harpilla myös kauempaa, ilmoiteltiin päivittäin facebookin kautta tilanteista ja varmistettiin muutenkin, että tieto katoamisesta kiiri joka paikkaan, kertoo Nea Sovelius, koiran emäntä, jolle miehensä ja tyttärensä lailla Ranen löytyminen päätti epätietoisuuden ja piinan.
- Onneksi yöpakkaset eivät olleet vielä alkaneet, sillä Rane ei olisi selvinnyt enää niistä. Kadonneen löytäneet kertoivat, että se oli jo liikkumaton ja apaattinen kaivon pohjalla, Sovelius jatkaa.
- Mutta kun talon omistajalta saamani löytösoiton jälkeen menin sinne, sain koiran kyytiin ja lähdimme eläinlääkärille, niin silloin se tajusi missä mennään eli kuka olen ja siitähän se riemu alkoi.
Soveliukset halusivat juhlia onnellista loppua asiaan liittyviä tahoja hyödyttäen. Koiran löytäneet olivat kohteliaasti kieltäytyneet luvatusta tuhannen euron löytöpalkkiosta, joten kiitokseksi haluttiin tehdä jokin muuta. Eikä kohde ollut sitten ollenkaan vaikea hakea.
-Järjestimme tämän ilmaisen yleisötilaisuuden ensinnäkin Suomen Etsijäkoirat ry:n kunniaksi, sillä myös heidän panoksensa oli merkittävä, Nea Sovelius kertoo aktiiveista, joiden avulla ehdittiin tässä tapauksessa ainakin kartoittaa alueet, joissa Ranen hajuja ei löytynyt.
- Etsijäkoira liikkuvat vähin äänin hoitajansa kanssa päinvastoin kuin isot etsintäpartiot, joilla pakon sanelema häly voi karkottaa kadonneen vielä kauemmas.
Mainittakoon, että Suomen Etsijäkoirat ry on ollut etsimässä myös koiria isompia ja pienempiä rotuja, mm. hevosia ja lampaita, jopa kilpikonnia.
Mutta myös paikanninpannat saivat tilaisuudessa ison roolin.
-Panta on helppo ja lopulta huokea tarvike, joka ilmoittaa kadonneen olinpaikan tarkasti. Ja toki sellainen on nyt myös Ranellakin, Sovelius muistuttaa ja kertoo vielä yhtenä juhlapäivän kiinnekohtana olleen myös koirien siruttamisen.
JK. Tilaisuudessa monen mielessä kävi Ranenkin tapauksen myötä ainakin kaksi isompia menetyksiä ennalta ehkäisevää toimenpidettä. Ensinnäkin em. paikanninpannat ja toisekseen tuunata ne tuhannet ja taas tuhannet vanhat kaivot, joiden kannet ovat lahonneet.
(suomenetsijakoirat.fi, turvasiru.fi, esyjenkummit.net)
