Kuortaneen Sähköpalvelun Lasse Sippola ja maidontuottaja Pertti Sepponen esittelivät vasta valmistunutta aurinkosähköpaneelistoa. Järjestelmän pitäisi tienata hintansa muutamassa vuodessa.

Kuortaneen Sähköpalvelun Lasse Sippola ja maidontuottaja Pertti Sepponen esittelivät vasta valmistunutta aurinkosähköpaneelistoa. Järjestelmän pitäisi tienata hintansa muutamassa vuodessa.

Kahdella kuortanelaistilalla lypsetään nyt aurinkovoimalla

11.6.2020

Aurinkosähköpaneelit tekevät tuloaan navettojen katoille

Suomessa monesti niin säästeliäästi itsestään muistuttava valoilmiö aurinko on viime päivinä jaksanut paistaa kirkkaalta taivaalta. Se vetää aurinkoenergiaan investoineiden suut messingille.

Auringon näyttäytymistä ja sen vaikutusta sähkölaskuun seurataan nykyään monilla suomalaisilla maatiloilla. Viljelijät ovat hankkineet aurikonsähköjärjestelmiä eri puolille valtakuntaa sitä mukaa, kun niiden hinnat ovat viime vuosina merkittävästi pudonneet.

Yksi heistä on kuortanelainen Pertti Sepponen. Lypsykarjatilalla otettiin äskettäin käyttöön aurinkosähköjärjestelmä, jonka maksimituotto on 40 kilowattia.

- Käytännössähän tuota maksimia ei kovin usein tule, mutta kun tulee, meiltä menee vähän myös valtakunnan verkkoon. Peruskuormamme on keskikesällä ja keskellä päivää reipasta 30 kilowattia. Kannattavuus perustuu siihen, että saa itse käytettyä kaiken auringon tuottaman sähkön, Sepponen toteaa.

 

Paneelit ovat vastanneet odotuksia

Kuortanelaisista maidontuottajista  Janne Laitila asennutti ensimmäisenä aurinkopaneelit kahden lypsyrobotin tilalleen jo vajaat kaksi vuotta sitten.

Hän kertoo investoinnin vastaneen odotuksia. Aina ei paista, mutta kevään ja kesän aurinkoisina päivinä taivaalta saadaan energiaa yli tilan kokonaistarpeen.

- Etukäteen saamamme arviot ovat pitäneen aika lailla paikkansa. Aurinkoenergia kattaa noin 10 prosenttia vuotuisesta noin 250 000 kilowattitunnin kulutuksestamme. Paneelit maksavat itsensä takaisin suunnilleen kahdeksassa vuodessa riippuen hieman sähköenergian ja siirtohintojen  kehityksestä, Laitila kertoo.

Paneelit saivat paikkansa tilan apevaraston katolta.  Rakennuksen katon lape on sattumalta aurinkoon nähden lähes optimaalisessa suunnassa. Katon ihanteellinen kaltevuus olisi 45 astetta.

Tällä hetkellä toiminnassa olevassa paneelistossa on periaatteessa laajentamisen varaa. Kolmas lypsyrobottikin tilalle on suunnitteilla ja toteutuessaan se kasvattaisi energian tarvetta. Ainakin toistaiseksi Laitila aikoo kuitenkin tyytyä nykyiseen aurinkopaneelistoon.   

 

Haukkuu hintansa muutamassa vuodessa

Pertti Sepponen uskoo, että näistä puolin aurinkopaneelit yleistyvät yhä enemmän navettojen katoille. Käsitys perustuu laskelmiin, joiden mukaan esimerkiksi heidän tilallaan investointi haukkuisi hintansa takaisin seitsemässä vuodessa.

- Ei tässä viljelijän kannalta ole mitään sen kummempaa kuin että taloudellisesti kannattava systeemi kannattaa laittaa, hän sanoo.

Pientä lisämielenkiintoa tuovat kännykkään saatavat sovellukset, joiden avulla voi seurata tarkasti minkä verran energiaa järjestelmä pystyy taivaalta milloinkin nappaamaan.

Kokemus- ja energia-asiantuntijoiden mukaan aurinkosähköjärjestelmien koosta kannattaakin tehdä tarkat laskelmat. Liian isoa tai liian pientä järjestelmää ei kannata hankkia. Internetistä löytyy Suomen oloihin laadittuja erilaisia kannattavuus- ja mitoituslaskureita ja tietoa auringon säteilystä alueittain. 

- Investoinnin tarkka hinta on liikesalaisuus, mutta sanotaan, että tämän kokoisen järjestelmän veroton hinta pyörii siinä 30 000 euron paikkeilla. Investointiin tulee ely-keskuksesta avustusta 40 prosenttia, Sepponen kertoo. 

Suomen oloissa järjestelmän heikkoutena on tietysti pitkä ja pilvinen kaamosaika, jolloin aurinkosähkön tuotto vähenee huomattavasti. Akkujen halventuessa markkinoille onkin tullut vähitellen myös aurinkoenergian keräysmahdollisuuksia. Esimerkiksi jättimäisen aurinkopaneelikentän pari vuotta sitten asennuttanut Atria otti loppuvuodesta yhden megawattitunnin akuston aurinkosähkön varastoimiseen.  

Aurinko tuottaa energiaa kohtalaisesti myös vähäisen pilviverhon takaa paistaessaan. Järjestelmän kummallekin tilalle asentaneessa Kuortaneen Sähköpalvelussa työskentelevä sähköasentaja Lasse  Sippola toteaa, että kesällä kaikkein kuumimpina aikona paneeleiden kuumentuessa tuotto jostakin syystä jopa hieman putoaa.

Sepponen pyysi aurinkosähköjärjestelmän avaimet käteen -toimituksesta tarjoukset useammalta yritykseltä ja tuntui hänestä hyvältä, kun työn sai antaa oman paikkakunnan firmalle.

« Takaisin