Tieliikenteessä kuolleiden määrässä jäätäneen alle kahden sadan uhrin rajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1941, josta lähtien onnettomuustilastointi kattaa kaikki tienkäyttäjäryhmät. Kuva Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Tieliikenteessä kuolleiden määrässä jäätäneen alle kahden sadan uhrin rajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1941, josta lähtien onnettomuustilastointi kattaa kaikki tienkäyttäjäryhmät. Kuva Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Käännettä parempaan vuoden 2022 liikenneturvallisuustilanteessa

4.1.2023

Liikenneturvan ennakkoarvion* mukaan liikenneturvallisuus on vuonna 2022 tehnyt maltillisen käänteen parempaan. Vaikka suunta on oikeanlainen, Suomessa jäädään silti reippaasti jälkeen pohjoismaisista verrokeista Norjasta ja Ruotsista. Seuraavina vuosina tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta liikenteen turvallisuus saadaan Suomessa pysyvästi oikealle uralle.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenteessä on tänä vuonna tähän mennessä kuollut 185 henkilöä. On odotettavaa, että tilastojen täsmentyessä todellinen määrä tuosta hieman kasvaa. Viime vuoden vastaaviin tietoihin verrattuna tieliikennekuolemat ovat vähentyneet kymmenisen prosenttia.

Vaikka liikenneturvallisuustilanne näyttää ennakkoarvion mukaan ottaneen askeleen parempaan suuntaan, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen ei vielä näe syytä juhlaan.

”Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuonna 2022 tullee olemaan tilastointimenettelyn historian alhaisin. Ensimmäistä kertaa jäätäneen kuolleiden määrässä alle kahden sadan uhrin rajan sitten vuoden 1941, josta lähtien onnettomuustilastointi kattaa kaikki tienkäyttäjäryhmät. Yhden vuoden osalta ei vielä voi tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä, vaan liikenneturvallisuuden kurssi tulee saada pysyvästi laskuun. Nollavision tavoitevuosi on 2050, ja jo vuoteen 2030 mennessä liikennekuolemien määrän tulisi jäädä alle sadan. Töitä sen eteen riittää siten edelleen tehtäväksi”, Valtonen kommentoi.

Ratkaisut eivät saa kampittaa turvallisuutta

Liikenneturva kysyi loppuvuonna suomalaisten ajatuksia liikenteestä ja sitä koskevasta päätöksenteosta**. Lähes yhdeksän kymmenestä toivoi, että uudet kansanedustajat kokevat liikenneturvallisuuden tärkeäksi ja osoittavat sen omilla toimillaan. Hieman useampi koki, että eduskunnan säätämien tai muuttamien liikennettä koskevien lakien tulisi edistää turvallisuutta. Tulevan hallituksen sitoutumista liikenneturvallisuuden parantamiseen piti tärkeänä 81 prosenttia vastanneista.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen pitää kansalaisten viestiä tuleville edustajille ja hallitukselle vahvana. Liikenne ja liikenteen turvallisuus ei saa jäädä päivänpolttavampien asioiden jalkoihin.

”Liikenne on osa jokaisen suomalaisen arkea tavalla tai toisella. On selvää, että se ei saa olla turvaton tai turvattoman tuntuista”, Anteroinen summaa.

« Takaisin