Jouko Elevaara, vielä 79, odottaa majoittujia hotellin vastaanotossa.
Jouko Elevaaran 80-vuotishaastattelu
29.3.2023
JOUKO ELEVAARAN 80-VUOTISHAASTATTELU: ”OLISINPA EDES KYMMENEN VUOTTA NUOREMPI!”
Jokkeri kertoo jatkavansa Aronkeitaan yrittäjänä ja Ykköset! -lehden kolumnistina
ETELÄ-POHJANMAALLA, Hotelli-Ravintola Aronkeitaan vastaanotossa seisoo tyytyväinen, pitkä mies. Hän on halunnut antaa ensimmäisen 80-vuotishaastattelunsa juuri Ykköset! -lehdelle, jonka kanssa hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo pitkään.
Tummista, kiharista hiuksistaan tunnettu huhtikuun 13. päivä 80 vuotta täyttävä yrittäjä on hiljalleen alkanut harmaantua ohimoilta, mutta puhetta tulee edelleen monin verroin enemmän kuin suomalaiselta sotien aikaan syntyneeltä mieheltä odottaisi.
Tyytyväisyyteen on syynsä. Koronavuosien jälkeen väki on löytänyt tiensä takaisin tanssilavoille, vaikka hurjaksi äitynyt inflaatio kuristaa maaseudun ihmisten kukkaroa. Siitä hän on iloinen ja kiitollinen.
- Viimeiset kolme vuotta ovat olleet todella vaikeita, Jokkeri toteaa heti haastattelun alkuun.
Jatkaessaan hän tarkentaa, että ei puhu nyt koronan talousvaikutuksista.
- Mitä vanhemmaksi tulee, sitä alkaa ymmärtämään, ettei näitä vuosia ole jäljellä loputtomasti. Olin aina ajatellut, että lopetan työskentelyn vasta haudassa tai vähintään omilla ehdoillani. Nyt näytti välillä siltä, että työnteko loppuisi muiden käskystä.
Elevaara on alun perin tullut tunnetuksi urheiluvalmentajana ja myöhemmin toimittajana sekä luennoitsijana. 1980-luvulla hän ryhtyi päätoimiseksi yrittäjäksi perustaessaan Merikievari-nimisen tanssipaikan syntymäkylälleen Merikarvian Tuorilaan.
- Kyllä minä alkuun ymmärsin ja hyväksyin koronarajoitukset, oma ja kanssaihmisten terveys on kuitenkin meille kaikille se kaikkein tärkein asia. Olimmekin varmaan Suomen ensimmäinen paikka, joka keväällä 2020 löi ovensa kiinni vapaaehtoisesti, ennen kuin mitään rajoituksia edes oli.
- Mutta sitä kyllä ihmettelen, kun saimme viranomaisilta ensimmäisen, toisen ja taas kolmannen kerran luvan avata paikka uudelleen, sain välikäsien kautta kuulla millaisia törkeyksiä ihmiset meistä kirjoittavat netissä, ihan omalla nimellään. Viimeksi alkuvuodesta oli kuulemma joku kommentoinut, että eivätkö ihmiset ole ymmärtäneet vieläkään jättää käymättä ”tällaisissa paikoissa”. Voitko kuvitella!
- Ja ihan samaa olen kuullut lähes jokaiselta järjestäjältä ja artistilta. Tuntui, että tämän alan ihmisistä tuli arvottomia yhdessä yössä, se tuntui helvetin pahalta.
ARONKEIDAS on vuosien varrella vakiinnuttanut paikkansa Etelä-Pohjanmaan ja etenkin Suupohjan alueen suosittujen keikkapaikkojen joukossa. Itsestään selvää ei kuitenkaan ole, että tätä haastattelua tehdään juuri Kauhajoella. Elevaaran perhe oli toivonut, että hän olisi jäänyt eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten myytyään Merikievarin.
- Ei se silloin edes tuntunut mahdottomalta ajatukselta, metsä- ja kirjoitustöitä olisi varmasti riittänyt loppuelämäksi. Tuntui, että ehkä 30 vuotta Merikievarin tiskin takana oli riittävästi.
- Oli kuitenkin pakko saada tämä paikka myyntikuntoon. Eihän kukaan osta hotellia, joka on pimeänä ja kylmillään.
Hän oli hankkinut entisen Kurki Hotellin kiinteistön omistukseensa jo 90-luvun lopulla ja vuokrannut sitä eri toimijoille vaihtelevalla menestyksellä. Paikka oli tarkoitus myydä heti, kun toiminta oli saatu uudelleen käyntiin ja kannattavaksi. Pian suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.
- Kun sitten aloimme pyörittää tätä uudelleen itse, löysin innostukseni uudelleen. Nyt vain toivon, että olisinpa edes kymmenen vuotta nuorempi, niin paljon olisi intoa ja suunnitelmia.
- Poikiemme ollessa nuoria, olin enää harvoin paikalla illalla Merikievarissa, kun orkesterit alkoivat soittamaan, tuntuma asiakkaisiin kieltämättä katosi. Nyt olen taas kymmenen vuoden ajan myynyt liput itse ovelta jokaisena tanssi-iltana ja tavannut tuhansia uusia ihmisiä. Asiakkaat kiittelevät ja halaavat lähtiessään, se on ollut upeaa.
ABSOLUTISTINA tunnettu Elevaara on profiloitunut tiukasti perinteisen tanssimusiikin ja tanssilavakulttuurin edustajaksi. Siksi vilkaisu Aronkeitaan menneisiin ja tuleviin esiintyjiin aiheuttaa ihmetystä.
Valtakunnan mediassa monesti ”tanssikeisariksi” tituleerattu Jokkeri on tuonut Aronkeitaan esiintymislavalle eturivin rock-yhtyeitä aina Popedasta Apulantaan. Seuraavaksi esiintymään ovat saapumassa UMK-finalisti Portion Boys pääsiäisenä sekä punk-legenda Klamydia vappuaattona.
- Minulla oli pitkään ennakkoluuloja rokkiväkeä kohtaan. Ihan samanlailla kuin aikanaan jalkapallon suhteen. Perkele, että olin vihainen, jos joku nuori valmennettavani pelasi jalkapalloa 70-luvulla. Nyt antaisin heidän juosta pallon perässä ihan niin paljon kuin haluavat.
- Apulannan Sipe Santapukin kanssa saunoimme keikan jälkeen pitkään puhuen urheilusta. Hän joi vissyä. Takavuosina tyypillinen ihailemani iskelmätähti olisi ollut esiintymisen jälkeen niin juovuksissa, ettei olisi kyennyt enää kapuamaan saunan lauteille, saati sitten keskustelemaan. Enpä olisi voinut olla enempää väärässä.
- Ja sama koskee myös asiakkaita. Rokkikeikoilla käy siistiä ja kohteliasta väkeä.
TULEVAISUUDESTA kysyttäessä Jokkerin kovaääninen, jatkuva puhe taukoaa hetkeksi.
- Kirjoita sinne, että 90-vuotishaastatteluani ei tehdä enää tanssilavalla, hän naurahtaa.
Seuraavaksi hän kuitenkin vakavoituu.
- Selvää on, että jossain vaiheessa tämä loppuu, eikä jatkajaa omasta perheestä löydy, vaikka etenkin toinen pojista on tiivisti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa.
Miehen elekieli kuitenkin kertoo, että pettynyt hän ei ole.
- Olen saanut tehdä tätä kohta puoli vuosisataa täysin omilla ehdoillani. Puolisoni on jo aikoinaan luopunut fysioterapeutin ammatistaan minun hyväkseni ja tehnyt vähintään yhtä paljon töitä kuin minä. Minä olen kyllä kerännyt kaikki kehut.
- Lapsemme ovat kasvaneet työpaikallamme, mutta oman polkunsa he ovat valinneet itse. Vanhemmalla pojallamme on oma ura Helsingissä, nuorempi työskentelee pääosan vuodesta Ruotsissa.
Koska Elevaara on Suomen pitkäaikaisin ja todennäköisesti tunnetuin tanssienjärjestäjä, hän on vuosien varrella antanut aiheeseen liittyen satoja televisio-, radio- ja lehtihaastatteluja. Häntä harmittaa, että ”lähes jokaisessa” haastattelussa kysytään, että milloin maan viimeinenkin tanssipaikka sulkee ovensa.
- Merikievariin palkattiin aikanaan kallis helsinkiläinen konsultti toteamaan monen kymmenen tuhannen markan palkkiolla, ettei sinne suon reunaan olisi kannattanut mitään yritystä perustaa. Ja etelästä katsoen niin se varmaan olikin.
- Minä taas uskoin silloin ja uskon edelleen, että pitäähän täällä maakunnissakin elää ja yrittää. Nyt vaalien lähestyessä en tunnistaudu minkään tietyn puolueen mieheksi, mutta kyllä tanssipaikkojen ja sitä kautta maakuntien elinvoimaisuus on minulle erittäin tärkeä asia. Jos ja kun Aronkeitaalle sitten joskus löytyy jatkaja, toivon hänen ajattelevan samoin.
HAAVEITA 80-vuotta täyttävällä miehellä on senkin jälkeen, kun yritystoiminta joskus loppuu.
- Olen jo vuosia haaveillut ostavani ränsistyneen kalastajakylän, jossa voisin kuunnella Erkki Junkkarista ja tehdä maatöitä omaan tahtiini. Siihen ei taida kuitenkaan perheeltä tulla lupaa.
- Mutta kirjan olen jo niin monta kertaa luvannut, että sellaisen kirjoitan, jos vain terveyttä riittää. Käsin kirjoitettua raakamateriaalia on kertynyt jo satoja sivuja. Vielä pitää toivoa, että joku sen suostuisi kustantamaankin.
Iltapäivälehtien otsikoihin hän ei kuitenkaan tulevalla kirjallaan tähyä.
- Sellaista on kirjoitettu tässä maassa jo ihan tarpeeksi, että retostellaan ikivanhoilla asioilla, että saataisiin nimi lehteen vielä viimeisen kerran. Minulla ei ole siihen tarvetta.
SYNTYMÄPÄIVIÄÄN Jokkeri juhlistaa luonnollisesti työn merkeissä, kun hän järjestää perjantaina 14. huhtikuuta ja lauantaina 15. huhtikuuta suurtanssit.
- Normaaleita lauantaitansseja ei tarvitse enää tällä kokemuksella suunnitella, kun taas tätä tapahtumaa olemme suunnitelleet jo puoli vuotta. Ainoa harmitus on, että tanssien pitäisi kestää kaksi viikkoa, että saisin kaikki toivomani laulajat ja yhtyeet esiintymään. Kaikki majoituksetkin myytiin loppuun jo paria kuukautta ennen juhlia.
Aronkeitaalla esiintyy perjantaina Leif Lindeman & Rosette sekä Tomi Markkola & Kipinä. Lauantaina esiintymässä ovat Eino Grön, Lasse Hoikka & Souvarit, Harri Nuutinen & Tanssin Taika sekä Solo Seppo Ranta.
- Eino Grönin saaminen esiintymään oli minulle tärkeää. Sen lisäksi, että hän on viimeisiä elossa olevia suuria sinivalkoisia ääniä, meillä on myös henkilökohtaista historiaa. Olemme tavanneet ensimmäisen kerran jo 60-luvulla Pajulahden urheiluopistolla, vuosia ennen ensimmäisiä järjestämiäni tansseja.
Elevaaralla tuntuisi riittävän vielä sanottavaa, kun haastattelu keskeytyy Aronkeitaan ulko-oven avautuessa. Perjantai-illan ensimmäinen majoittuja saapuu.
- Oikein hyvää kevättä kaikille Ykköset! -lehden lukijoille, Jokkeri huikkaa vielä ennen kuin toivottaa iloisen keski-ikäisen pariskunnan tervetulleeksi Aronkeitaalle.
On aika lopettaa haastattelu ja päästää mies töihin.
Teksti: Juho Elevaara
Kuva: Raili Ahola
