Jouko Elevaara on tehnyt lapiohommia, luotsannut urheilijoita ja järjestänyt tansseja. Lehden kolumneja syntyy yhä. Mies on toiminut myös urheilutoimittajana, mutta asiakasläheisintä on ollut tanssi-iltojen järjestäminen ja monia ystävyyssuhteitakin on muodostunut. Taustalla Aronkeitaan hulppea päätanssisali.

Jouko Elevaara on tehnyt lapiohommia, luotsannut urheilijoita ja järjestänyt tansseja. Lehden kolumneja syntyy yhä. Mies on toiminut myös urheilutoimittajana, mutta asiakasläheisintä on ollut tanssi-iltojen järjestäminen ja monia ystävyyssuhteitakin on muodostunut. Taustalla Aronkeitaan hulppea päätanssisali.

Jokkeri luotsaa Aronkeidasta Kauhajoella

2.10.2024

Vivi Triballi

Aronkeidas Kauhajoella on legendaarinen paikka, jonne tanssikansaa on virrannut vuosien saatossa eri puolilta maakuntaa ja ulkopuoleltakin. Sattumaa ei ole, että paikka on miellyttänyt tanssikansaa vuosien ajan, sillä yrittäjänä toimiva Jouko Jokkeri Elevaara (81 v.) on monen toimen mies, joka on laittanut itsensä likoon työssä kuin työssä. Hän on mukana myös Kauhajoen Kasinon toiminnassa.  Elevaara kertoo kuinka aloitti työnteon jo 13 -vuotiaana.

  • Lähdin metsätöihin siirtolaistilalle, niin sanottuna muonamiehenä, eli tein työtä ruokapalkalla ja sain myös katon pään päälle.

Elevaara onkin tehnyt työuransa alusta 10 vuotta töitä, joita ei enää juuri missään tehdä käsin.

  • 23 -vuotiaaksi tein niittämistä viikatteella, lannanlevitystä talikolla, tein myös pöllejä pokasahalla ja kaivoin metsäojia lapiolla sekä kärräsin betonia. Koska tavoitteena oli aina saada parhaita tuloksia työssä kuin työssä, tein usein yömyöhään töitä otsalampun valossa, myöntää Jokkeri ja lisää että kaikki ne työt on nykyään lopetettu ihmiselle sopimattomina.

Kun käsipelillä tehtäviä töitä ei enää ollut, alkoivat viihteellisemmät vuodet.

  • Aloitin tanssien järjestämisen ja tähän saakka olen järjestänyt lähes 10 000 tanssi-iltaa, mies laskeskelee.

Elevaaran mukaan hänen järjestämiään tansseja oli parhaimmillaan samaan aikaan 11 paikassa. Nykyään noista paikoista monet on jo laitettu maan tasalle.

Tanssikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa

Elevaara kertoo kuinka tanssikansa tuli aikoinaan tansseihin parhaat päällä ja löysi tansseista elämänkumppanin.

  • Ennen tanssit olivat viikon kohokohta, josta etsittiin kumppania. Nykyään tansseihin lähtevät vakioparit orkesterin, musiikin ja liikkumisen takia.Tansseista puuttuu nyt vietti, joka ohjasi parinvalintoja, tuumii Jokkeri.

Ennen perheen sisarukset opettivat nuorempiaan tanssimaan. Nykyään tanssipaikoilla on tanssiopetusta. Sosiaalinen media on myös mullistanut tanssikulttuuria.

  • Alkuvuosina orkestereilla ei ollut niin suuri merkitys. Monet eivät edes tienneet tansseihin tullessaan, kuka esiintyy. Nyt tanssiyleisö tietää tarkoin mitä missäkin on. Se on sosiaalisen median perua. Eikä tanssia enää opita kotona. Anniskeluakaan ei ollut ennen. Tarjolla saattoi olla vain kahvia ja munkkeja. Nykyään monilla tanssipaikoilla on täydet anniskeluoikeudet, kertoo Elevaara, joka saikin ensimmäisenä Suomessa täydet anniskeluluvat pyörittämäänsä tanssipaikkaan.

Elevaara on tuonut tanssipaikoille ensimmäisenä myös karaoken.

  • Karaoke oli kova juttu ja toin silloiseen tanssipaikkaan Merikievariin myös viihdetaiteilijoita, kuten esimerkiksi Jope Ruonansuun. Myös missejä tuli esiintymään ja amerikkalaisen Kauniit ja rohkeat – sarjan näyttelijöitä kävi Merikievarissa.

Tanssikulttuuri on kuitenkin lipumassa nyt takaisin alkuaikojen suuntaan, kun tanssijat ovat vähentyneet.

  • Nykyään ylimääräiset on karsittu. Kaikkiin paikkoihin ei enää riitä kävijöitä joka viikko. Täällä Pohjanmaan alueellakin on monia paikkoja, jotka kilpailevat samasta yleisöstä ja jos joku suosittu yhtye vetää siitä porukasta lähes puolet johonkin tanssipaikkaan, ei muille jää enää tarpeeksi tulijoita, miettii Elevaara ja muistelee haikeana takavuosia, jolloin tavallisena lauantaina saattoi olla 3000–4000 asiakasta illassa.

Aronkeidas on kuitenkin yhä myötätuulessa, sillä Elevaara on huolehtinut siitä, että artistikattaus miellyttää tanssikansaa ja puitteet ovat kunnossa.

  • Keskimääräinen tanssiyleisö on noin 300 lipun maksajaa.

Persoona kantaa

Jokkeri Elevaara on tehnyt elämänsä aikana monenlaista, mutta yhdestä asiasta mies on varma.

  • Yleisöä täytyy kuunnella. Viihdealalla täytyy laittaa persoona peliin ja olla asiakkaiden kanssa yhtä. Olen etsinyt hiljalleen tähän jatkajaa, sillä joskus on pakko luopua hommasta kun ikä tulee vastaan. Tässä on kaikki mahdollisuudet pärjätä hyvin, kun puitteet ovat kunnossa, mutta tanssikansan kanssa täytyy olla sinut, selittää kaikki liput vielä itse tanssi-iltoina myyvä Elevaara.

Jokkeri paljastaa varanneensa esiintyjät Aronkeitaalle jo vuodelle 2026 saakka, mutta mikäli sopiva jatkaja löytyy, on mies valmis luovuttamaan ohjaimet.

  • Toki olen valmis antamaan neuvoja ja olemaan tukena tarvittaessa, Jokkeri lupaa.

Aronkeidas onkin paikka, jossa on mahdollisuus viettää vaikka firman yksityistilaisuuksia tai muita tapahtumia, sillä majoituskapasiteettia löytyy.

  • Meillä on 40 huonetta ja ravintolatilat. Tanssisaleja on kaikkiaan kolme, luettelee Jokkeri ja toivottaa tanssikansan tervetulleeksi Aronkeitaalle Kauhajoelle.

« Takaisin