Irwinin vaimo Riitta Hammarberg (vas.) iloitsi illan lämpimästä tunnelmasta. Hän käy joka vuosi jameissa tapaamassa ystäviä. Irwiniä aikoinaan livenä säestänyt harmonikkamestari Tapio Tuomisto (kesk.) sanoi, että tuntuu hienolta olla kunnioittamassa Irwinin perinnettä Rentun Ruusuissa. Hiljattain paikkakunnalle muuttanut kuvataiteilija Kaisu Jokinen (oik.) oli ensimmäistä kertaa jameissa.
Irwinismiä 50 vuotta -teemalla jammailtiin reteesti
16.9.2015
Elämänpelurin ensilevyllä on tänä syksynä juhlavuosi
Eira Siltanen
Legendaarista kansantaiteilija Irwin Goodmania (1943-1991) muisteltiin viikonloppuna Irwin-jameissa Lavajärven maamiesseurantalolla Hämeenkyrössä. Näin on Goodmanin kotikylässä tapahtunut lähes joka vuosi mestarin kuolemasta lähtien.
Tänä syksynä tulee kuluneeksi 50 vuotta Irwinin ensilevytyksestä En kerro kuinka jouduin naimisiin. Radion rinnakkaisohjelmaa kuuntelevat olivat jo kuukausia ihmetelleet, kuka tuo nenäänsä laulava mies oli. Joku epäili Hectoriksi, mutta mikä ihmeen Irwin Goodman?
Vuoden 1966 loppiaistansseissa Irwinillä oli keikka Virtain Pirtillä. Lippalakkipäinen mies kitara kainalossa tuli, näki ja voitti. Pian osuuskaupan baarissa soi päivästä toiseen Työmiehen lauantai. Kaikkien aikojen suosituimmaksi Irwinin levyksi on noussut ojanvarsilla kesäisin kukkiva Rentun ruusu.
50 vuotta irwinismiä
Irwinistä tuli nopeasti koko kansan suosikki. Hän teki paljon yhteistyötä Vexi Salmen kanssa. Vexi sanoitti ja Irwin sävelsi. Myös koko Irwinin hahmon luominen oli Vexi Salmen keksintöä. Erkki Wessmanin Rentun ruusu –kirjassa Vexi Salmi kertoo sanoneensa Antti Hammarbergille, että ”sä rupeet laulaan nenääs, ja alkuvastustelun jälkeen poika harjoitteli oikein tosissaan. Sitten ostettiin farmarit ja muita kuteita. Farmarit liattiin ja revittiin. Lippalakki murjottiin muodottomaksi. Vaistonvaraisesti tulos oli kuitenkin yksi ja sama. Ei Antti joutunut mukautumaan Irwiniksi muuta kuin vähän ulkonaisesti.”
Ystävät yhä jameissa
Päähän potkitun kansan ja tavallisen ihmisen tunteiden tulkkina tunnetulla Irwinillä on yhä suuri määrä ystäviä ja ihailijoita, jotka tulevat jammailemaan ja haluavat kuulla hänen musiikkiaan.
Myös Irwinin leski Riitta Hammarberg käy jameissa joka vuosi. Hän sanoo suuresti kunnioittavansa maamiesseuran työtä Irwinin muiston vaalimiseksi.
- Antti oli lämmin ihminen, joka kuunteli mielellään ihmisten murheita. Käyn hänen haudallaan yleensä viikko jamien jälkeen. Silloin sinne on aina tuotu kaljatölkki, sikareita ja kukkia. Tuntuu tosi hyvältä, kun jamien lämpimän tunnelman aistii sielläkin.
Taitoa ja tasoa lavalla
Tänä vuonna jamien pääesiintyjänä oli Juice Leskisen lauluja tulkinnut Otto ”Juice” Kanerva. Hän toi myös näyttelijöiden, Juicen ja muiden suomirokkareiden tervehdyksen Irwinille ja yleisölle.
Muista esiintyjistä mainittakoon Irwinin ystävä ja pitkäaikainen säestäjä Tapani Koivisto, joka on säveltänyt ja sanoittanut Irwinin Ennenkuulumattomat -äänitteen laulut. Irwin levytti aikoinaan materiaalin, mutta ei jostakin syystä tuonut sitä julkisuuteen. Hiljattain tapahtunut levylöytö on saanut mediassa paljon huomiota osakseen.
Hienoja harvinaisuuksia esitti myös Irwinin ”musiikillinen jälkeläinen” ja lähes tuhannen keikan taustamuusikko Ari Goodman PLAYS IRWIN sekä yhtyeineen, että pelkistetysti mies-, hattu- ja kitarapohjalta.
Lisäksi Irwin-musiikkibändi Rentun Ruusut soitti useita settejä illan mittaan sekä Irwinin lauluja, että muuta tanssimusiikkia. Lauteilla olivat Timo Kulmala kitara ja laulu, Kari Holmela kitara ja laulu, Tapio Tuomisto hanuri ja syntikka, Jussi Vuolukka rummut sekä Kai Kouri basso, Heikki Majamäki urut ja Kimmo Toivola laulu.
