|
”Asenne on tärkeä tekijä turvallisuuden taustalla, sillä se heijastelee toisten tiellä liikkujien kunnioittamista”, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo.
Tärkein asennetta heijastava turvallisuuselementti liikenteessä on nopeus. Autoilijan tulisikin aina muistaa, että tien vierellä seisova nopeusrajoitus määrittää vain sallitun enimmäisnopeuden. Huonoissa sää- keli olosuhteissa on järkevää alentaa ajonopeutta myös selvästi alle enimmäisnopeuden.
Vaikka suuri osa autoilijoista ottaa mielestään sateen alkaessa maalaisjärjen käyttöön, silti liian usein olosuhteiden huomiointi käytännössä unohtuu, Valtonen sanoo.
”Tutkimusten mukaan sadekeli ei juurikaan vaikuta käytettyihin turvaväleihin. Sää ja keli vaikuttavat vain vähän keskinopeuksiin, silloinkin kyse on yleensä näkyvyyden heikkenemisestä aiheutuva nopeuden alentaminen. Kuljettajat eivät laske nopeuttaan riittävästi huonoilla ajokeleillä, vaan usein pyrkivät samaan nopeuteen kuin hyvällä ajokelillä.”
Lain rajamailla rengas ei pidä
Kuitenkin juuri ajonopeus olisi asia, jolla kuljettaja voisi tehokkaimmin vaikuttaa turvallisuuteen.
Kun esimerkiksi jarrutustestissä 80 km/h ajavan auton pysähtymismatka kuivalla kelillä oli 47 metriä, kasvoi samoilla renkailla sadekelillä pysähtymismatka samasta nopeudesta 60 metriin.
”Siinä vaiheessa, kun auto oli kuivalla kelillä pysähtynyt, oli sadekelillä autolla vielä nopeutta 46 km/h. Kuivan kelin pysähtymismatkaan olisi sadekelillä riittänyt noin 10 km alkunopeuden alentaminen”, Valtonen huomauttaa.
”Tämä osoittaa sen, että tärkeintä on nopeus, nopeus ja nopeus. Nopeusrajoituksen noudattamisen lisäksi on opittava katsomaan säätä yhä paremmin ja tekemään päätökset sen mukaan”, Valtonen jatkaa.
Ylinopeus tai väärä tilannenopeus on mukana noin 41 prosentissa tutkijalautakuntien tutkimista liikenneonnettomuuksista. Samalla vuosittain noin joka seitsemännessä onnettomuudessa mukana ovat huonokuntoiset renkaat.
Vauhti, syksyn märät tiet ja huonokuntoiset renkaat synnyttävät vaarallisen yhdistelmän. Kuivalla kelillä tieliikennelain mukaisella sakkorajalla oleva, 1,6 mm urasyvyydellä varustettu rengas saattaa pitää yhtä hyvin, joskus jopa hieman paremmin, kuin uusi.
Sen sijaan märällä kelillä renkaan kulutuspinnan merkitys renkaan pitoon on huomattava. Jo 80 km tuntinopeudessa saman renkaan kosketuspinta tiehen putoaa jopa 16 prosenttiin verrattuna uuteen renkaaseen.
”Moottoritienopeudella märällä kelillä sinänsä laillisen renkaan kosketuspinta tiehen on käytännössä olematon. Ajonopeuttaan sovittamalla kuljettaja voi kompensoida märällä tiellä renkaiden puutteita jonkun verran. Jotta näin voi tehdä, omien renkaiden kunto on tunnettava.”
Nyt on oikea aika tarkastaa renkaat
Renkaan urasyvyyttä ohjaa tieliikennelaki, jonka mukaan auton kesärenkaan pääurien on oltava vähintään 1,6 mm syvät.
”Minimiurasyvyydet on mietitty ovat autoilijan ja myös muiden tielläliikkujien turvaksi. Ne perustuvat puhtaasti fysiikan lakeihin ja tutkimuksiin siitä, miten vauhdin ja kitkan muutokset vaikuttavat auton liikkeeseen”, Valtonen muistuttaa.
Turvalliset renkaat vaativat kuitenkin urasyvyyttä lain vaatimaa minimiä enemmän. Sadekelillä vielä 4 mm syvien urien voi katsoa toimivan luotettavasti. Sitä matalammilla urilla vesi ei pääse poistumaan renkaan alta: pito heikkenee ja vesiliirron riski kasvaa sitä enemmän, mitä pienemmistä urasyvyyksistä on kyse.
Omien renkaiden tunteminen kuuluukin kuljettajan tietotaitoon siinä missä hallintalaitteiden tai turvavöiden käyttö. Kesällä uudistunut tieliikennelaki vaatii kuljettajalta aiempaa enemmän tarkkuutta. Marraskuun ensimmäisen ja maaliskuun viimeisen päivän välisenä aikana kuljettajan on käytettävä talvirenkaita, kun sää sitä edellyttää. Vastuu oikeasta rengastuksesta on kuljettajan.
”Talvirenkaiden vaihto voi joillakin autoilijoilla eteläisessä Suomessa uuden lain myötä siirtyä aiempaa myöhäisemmäksi, jos talven tulo on viime talven kaltainen. Siksi onkin entistä tärkeämpää tarkistaa kesärenkaiden kunto syksyllä vielä niiden ajokauden jatkuessa. Siihen oikea aika on nyt.”
|
