Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie (vas.) ja pelastusjohtaja Harri Setälä toivottavat turvallista juhla-aikaa.
Huolellisuutta juhla-aikaan
21.12.2022
Tomi Olli
Joulu ja vuodenvaihde ovat aikaa, milloin kynttilät syttyvät monissa kodeissa tuomaan tunnelmaa. Tulen kanssa toimiminen vaatii kuitenkin aina varovaisuutta. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä muistuttaa kynttilöiden polttamisen vaativan tarkkaavaisuutta
- Kynttilät tulee sijoittaa niin, ettei niiden lähellä, vieressä tai yläpuolella ole mitään syttyvää kuten esimerkiksi verhoja tai koristeita.
- Kannattaa myös muistaa, että kynttilä sulattaa helposti muoviseen alustaan reiän, minkä vuoksi kynttilänjalalle parhaita materiaaleja ovat metalli, lasi, posliini tai kivi. Kynttilän jalustan on myös oltava riittävän tukeva.
Setälä kehottaa jättämään kynttilöiden väliin riittävästi tilaa.
- Tiiviissä ryhmässä olevien kynttilöiden tulikuuma neste saattaa helposti roihahtaa. Tuikut ja pöytäkynttilät asetetaan noin viiden senttimetrin etäisyydelle toisistaan.
- On myös muistettava sammuttaa kynttilät, kun viimeinen henkilö lähtee huoneesta. Palava kynttilä on avotuli, siksi sitä on pidettävä silmällä. Kynttilöitä poltettaessa on lähistöllä hyvä myös olla alkusammutusvälineet.
Ulkoroihut tulee sijoittaa vähintään kolmen metrin päähän kulkutiestä, ettei tuli pääse tarttumaan ohikulkijoiden vaatteisiin. Rakennuksiin etäisyyttä on oltava tulen koosta riippuen 3-10 metriä.
- Ulkotulet on hyvä sijoittaa palamattomaan astiaan, telineeseen tai asetella tukevasti lumihankeen, ettei tuuli kuljeta keventynyttä astiaa vääriin paikkoihin. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä edes parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.
Palovaroitin kuntoon
Palovaroitin tuli pakolliseksi vuonna 2000. Setälä muistuttaa samalla, etteivät kaikki vanhat varoittimet välttämättä hälytä, vaikka ne toimisivat nappitestauksella.
- 5-10 vuotta vanhat palovaroittimet on syytä vaihtaa uusiin, sillä ikääntyneet palovaroittimet eivät välttämättä reagoi savuun, vaikka ne toimisivat nappitestissä. Varoittimet saatavat mennä epäkuntoon esimerkiksi niihin kertyneen pölyn tai rasvan vuoksi.
Pelastusjohtajan mukaan on myös hyvä tietää miten toimia, kun palovaroittimen ääni kuuluu oman asunnon ulkopuolelta.
- On selvitettävä mistä hälytys tulee, sekä näkyykö jossain savua. Tämän jälkeen soitto hätänumeroon 112, niin apuvoimat lähtevät liikkeelle. Mikäli talossa on muita asuinhuoneistoja, on asukkaita syytä varoittaa soittamalla ovikelloja tai huutamalla.
- Nämä ohjeet pätevät myös ohikulkijoille, jotka kuulevat palovaroittimen äänen vaikkapa lenkillä ollessaan. Pahinta on olla reagoimatta mitenkään palovaroittimen äänen kantautuessa korviin, Setälä sanoo.
Tarkkaavaisuutta ilotulitukseen
Vuoden vaihtuminen innostaa perinteisesti juhlistamaan hetkeä ilotulitteilla. Niiden käytössä on kuitenkin syytä olla varovainen ja muistaa säädökset.
- Ilotulitteiden kanssa on oltava huolellinen. Niiden virheellisestä käytöstä saattaa aiheutua vakavia henkilö- tai omaisuusvahinkoja käyttäjälle itselleen tai ulkopuolisille, muistuttaa Setälä.
Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä kello 18–02. Samaan yhteyteen ei ole suotavaa yhdistää alkoholia, sillä ilotulitteiden käyttö vaatii huolellisuutta.
- Ilotulitteiden käyttöpaikka on myös valittava siten, ettei niiden käytöstä aiheudu vaaraa ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille eikä muullekaan omaisuudelle. On myös vältettävä aiheuttamasta kohtuutonta haittaa esimerkiksi metelistä kärsiville ihmisille, kotieläimille tai lemmikeille.
Pelastusjohtajan mukaan sopivia paikkoja rakettien ampumiseen ovat asutusalueiden ulkopuolella olevat kohteet kuten pellot, erilaiset kentät sekä tyhjänä olevat pysäköintialueet joista ilotulitteet voidaan suunnata turvallisesti. Setälä muistuttaa myös muista tärkeistä asioista.
- Ilotulitteita ammuttaessa on pidettävä suojalaseja. Rakettien ampumiseen on hyvä käyttää siihen sopivaa telinettä tai tukea. Sytytykseen mainio keino taas on sytytyspuikko. Myös tuotteen mukana seuraavat käyttöohjeet on syytä lukea ja toimia niiden mukaan.
On myös muistettava, ettei ulkokäyttöön tarkoitettuja ilotulitteita saa missään tapauksessa sytyttää sisätiloissa eikä laukaista ikkunoista tai parvekkeelta.
- Ilotulitteista syntyy myös jätettä. Ampujan onkin suotavaa huolehtia syntyvistä roskista, sillä luonto ei ole oikea paikka käytetyille raketeille sekä muulle jätteelle, Setälä toteaa.
Turvallinen tulisija
Nykyiset tulisijat ovat oikein käytettynä turvallisia ja helppohoitoisia. Käytön suurimmat vaarat ovat tulipalovaarat ja häkämyrkytykset. Niiden syynä on yleensä tulisijojen väärä käyttö. Oikeanlaisella lämmitystavoilla tällaisilta ongelmilta säästytään.
Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa etteivät savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet aiheuttaisi palovaaraa. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, muun muassa suojaetäisyydet. Piipunhattu estää tehokkaasti sadeveden valumisen savuhormien kautta perustuksiin. Nuohous taas estää merkittävästi nokipaloja. Lisätietoja saa takkojen valmistajilta, paikalliselta pelastusviranomaiselta sekä nuohoojalta.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ohjeet tulisijan lämmittämiseen
1. Muista aina avata pellit ennen tulisijan sytyttämistä. Useissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytyspelti, joka laitetaan sytytysasentoon sytyttämisen ajaksi. Sytytyspelti laitetaan takaisin alkuasentoon, kun tulisija on kunnolla syttynyt. Tällöin tulisija varaa lämmön itseensä, eikä lämpö mene suoraan piipusta ulos harakoille, kuten avotakoissa tapahtuu. Polttamisen sijasta voidaan hormiin myös puhaltaa lämmintä ilmaa esimerkiksi hiustenkuivaajalla. Sitten luukku kiinni ja tulipesässä olevat puut voidaan sytyttää.
3. Polta ensimmäisellä kerralla vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Kesän jälkeen tulisijan lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillisestä lämmön muutoksesta. Seuraavalla kerralla tulisijaa voidaan polttaa jo normaalisti.
4. Älä polta tulisijassa liian paljon puita. Muista tämä etenkin varaavissa tulisijoissa, kuten takoissa ja lämmitysuuneissa. Tulisijan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä ja kuinka paljon kerrallaan tulisijassa saa enintään polttaa. Vanhojen tulisijojen osalta ei ohjetta löydy, mutta perussääntönä voi pitää enintään kahta pesällistä päivässä. Varaava tulisija saattaa hajota liiallisesta lämmittämisestä.
5. Palaminen vaatii ilmaa. Ellei tulisija vedä ja jos hormi on lämmin, tarvitaan korvausilmaa. Avaa esimerkiksi ovi tai tuuletusikkuna kunnes saat riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämättä voi käyttää samanaikaisesti tulisijan kanssa.
6. Älä käytä sytyttämiseen maitopurkkeja tai roskia. Polta vain kuivia puita hyvällä vedolla ja muista, ettei tulisijoja ole suunniteltu jätteiden polttamiseen. Näin saat parhaiten lämmön otettua talteen etkä nokea tulisijaa ja savupiippua turhaan.
7. Älä kiirehdi hormipellin kiinnilaitossa. Ukomukset erivärisistä liekeistä milloin pellin voi laittaa kiinni joutavat romukoppaan! Hiilloksen hiipuessa kannattaa hiillosta kohentaa hiilihangolla. Tulisijan suuluukut ja tuhkaluukun voi sulkea, jos niitä on pitänyt raollaan riittävän vedon saamiseksi palamisvaiheessa. Hormipellin voi sulkea, kun tulipesä on pimeä.
8. Jos asunnossa on tulisija, kannattaa hankkia palovaroittimen lisäksi häkävaroitin.
9. Tulisijat hormeineen tulee nuohota vuoden välein valtuutetun nuohoojan toimesta. Omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat sekä hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat sekä hormit on nuohottava vuoden välein.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos pyytää käyttämään lämmittämiseen vain puhdasta puuta.
