Marjo Vartiamäki ja Paula Nygård-Ojanperä antavat lisää tietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja -valtakirjan tekemisestä.
Edunvalvontavaltuutus pitää tehdä silloin, kun sille ei vielä ole tarvetta
8.6.2022
Edunvalvontavaltakirjaan kannattaa kirjata taloudellisten asioiden lisäksi myös muut itselle tärkeät asiat
Taisto Järvinen
Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla turvataan monia asioita ja toimintoja henkilön mahdollisen terveydentilan heikkenemisen, sairauden tai onnettomuuden jälkeen. Edunvalvontavaltakirjalla henkilö saa itse terveenä olleessaan päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa, mikäli hän ei itse siihen kykene.
Edunvalvontavaltakirja mahdollistaa toisen henkilöiden asioiden hoitamisen joustavasti.
- Meidän palvelumme, edunvalvontavaltuutusasiakirjojen tekeminen, helpottaa asianomaisen henkilön läheisten työtä ja velvollisuuksia, kiteyttää henkilöstöjohtaja Paula Nygård-Ojanperä Suomen Osuuspankista. Hänen vastuualueelleen kuuluvat mm. pankin lainopilliset palvelut.
- Edunvalvonta mielletään useimmiten ikääntyvien henkilöiden asiaksi. Tilanne, jossa edunvalvontaa tarvittaisiin saattaa kuitenkin tulla lähes kenen tahansa henkilön kohdalle, myös nuorempien. Edunvalvontavaltakirja on suositeltava asiakirja jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Asiakirja on erittäin merkittävä ja tärkeä myös yrittäjille, koska yrityksen osalta päätösvalta ei yrittäjän toimintakyvyttömyyden vuoksi siirry automaattisesti kenellekään.
- Edunvalvontavaltuutus ymmärretään usein vain taloudellisten asioiden, kuten omaisuuden sekä raha- ja pankkiasioiden hoitamisen valtuutuksena. Valtakirjaan kannattaa kirjata myös sellaiset arjen toimintoihin liittyvät asiat, jotka ovat itselle tärkeitä ja joista haluaa nauttia myös tulevaisuudessa - silloinkin kun ei välttämättä itse kykene ilmaisemaan omaa tahtotilaansa, sanoo lainopillisten palvelujen asiakasvastaava Marjo Vartiamäki Suomen Osuuspankista.
Edunvalvojana voi toimia puoliso, lapsi, sukulainen tai perheen ulkopuolinen henkilö. Ydinasia edunvalvontavaltuutuksen kannalta on vahva luottamussuhde päämiehen ja valtuutetun kesken.
Neuvottelujen pohjalta
Edunvalvontavaltakirjaan ei ole olemassa yhtä valmista mallia, joka sopisi jokaisen elämäntilanteeseen. Siksi laatimisen apuna kannattaa ehdottomasti käyttää ammattilaista. Se laaditaan neuvottelujen ja asioihin tutustumisen pohjalta. Valtakirjan tekijän ja teettäjän välisissä neuvotteluissa pääpaino on omaisuudessa, elämäntilanteissa ja mahdollisissa tulevissa tapahtumissa.
-. Yleistä on, että valtuutetun rooliin halutaan joku läheinen, mutta valtakirjaan on hyvä miettiä myös ns. esteetön varavaltuutettu, joka ei ole valtuuttajan sukulainen. Esteetöntä valtuutettua tarvitaan perhepiirissä tapahtuviin oikeustoimiin, kuten esimerkiksi omaisuuden lahjoittamiseen tai siihen liittyviin oikeustoimiin, ositus- ja perinnönjakosopimuksiin, sekä perheen sisäisiin kauppoihin ja muihin sopimuksiin. Esteetön valtuutettu on näissä tilanteissa pätevä henkilö objektiivisesti arvioimaan, että sopimukset ovat päämiehen edun mukaisia, Paula Nygård-Ojanperä sanoo.
Edunvalvontavaltakirjan säilyttäminen varmassa tallessa, kuten esimerkiksi pankin asiakirjasäilytyksessä, on tärkeää, koska vain valtakirjan alkuperäinen versio on pätevä.
On mahdollista, että edunvalvontavaltuutus on voimassa esim. onnettomuuden tai sairastumisen seurauksena vain tietyn ajan ja se voidaan peruuttaa, jos päämiehen toimintakyky palautuu, Vartiamäki sanoo. Edunvalvontavaltakirja on voimassa valtuuttajan elinajan, eli sillä ei voi toimia valtuuttajan kuoleman jälkeen.
Mikäli henkilöllä ei ole edunvalvontavaltuutusta, hänelle määrätään toimintakyvyttömyystilanteessa hakemuksesta edunvalvoja Digi- ja väestötietoviraston määräämänä. Edunvalvojalta vaaditaan tällöin mm. vuosittain selvitys siitä, miten päämiehen varoja on hoidettu. Toimittaessa Digi- ja väestötietoviraston kautta määrätyn edunvalvojan kanssa, ei omaisuuden lahjoittaminen onnistu. Kiinteistön myyntiin sekä mm. ositukseen ja perinnönjakoon täytyy tällöin hakea Digi- ja väestötietoviraston lupa.
Laki edunvalvontavaltuutuksesta on ollut voimassa noin 15 vuotta. Viimeiset viisi vuotta asia on saanut enemmän julkisuutta. Digi- ja väestötietovirasto on käynnistänyt tältä osin ”Omissa käsissä” -kampanjan viime toukokuun alussa. Suupohjan Osuuspankissa, nykyisessä Suomen Osuuspankissa, on oltu edunvalvontavaltakirjan puolesta puhujia erityisen aktiivisesti jo kolmen vuoden ajan järjestämällä useita asiaa koskevia yleisötilaisuuksia, luentoja ja koulutustilaisuuksia.
