David ”Dabba” Hjulforsilla on omintakeinen tyyli tuulettaa tennareita Kawasakin hyökätessä matkaan takafillarin varassa.
David ”Dabba” Hjulfors ja Kawasaki ovat kuin yhtä puuta
17.6.2015
Pietarsaarelaisen David ”Dabba” Hjulforsin temput 600-kuutioisella Kawasaki Ninja -moottoripyörällä kuuluvat siihen sarjaan joiden yhteydessä on pakko toeta – älä tee tätä kotona – äläkä marketin parkkipaikalla.
Moottoripyörien kauppiaana päivätyönsä tekevä 24-vuotias Hjulfors on tehnyt erilaisia temppuja kaksipyöräisillä laitteilla lähes koko ikänsä. Sen näkee tekemisen helppoudesta. Mies on kuin yhtä puuta pyöränsä kanssa.
-Ensimmäiset temppuni tein polkupyörällä. Kun huomasin, että temput alkoivat onnistua, niin niitä piti tietenkin jatkaa mopolla ja sen jälkeen moottoripyörällä. Ensimmäisen oikean temppupyörän hankin neljä vuotta sitten. Nyt on käytössä samanlainen pyörä, mutta parannettu versio, Hjulfors taustoittaa.
Kun pietarsaarelaisen konepyörä stunt-ajon aikana on mitä erilaisimmissa asennoissa, useimmiten yhden pyörän varassa ja välillä kuskin tossut kohti taivasta, luulisi vahinkojakin sattuvan.
-Harjoitellessa etsin omat rajani ja olen oppinut ne hyvin. Jos ja kun sattuu kaatuminen, se täytyy tehdä niin, ettei pyörä tule päälle. Pieniä kolhuja tulee aina joskus, mutta mitään pahempaa ei ole sattunut.
-Käytän tukevia kenkiä, kypärää, niskatukea, ajohanskoja ja kevlarilla vahvistettuja farkkuja. Ne kestävät vähän liukuja asfaltilla. Näytöksissä teen vain niitä temppuja jotka onnistuvat varmasti.
Erikoispyörä
Hjulforsin Kawasaki ei ole kaupan vakiotavaraa. Pyörään on tehty paljon parannuksia, jotka mahdollistavat temppuilut.
-Pyörässä on kaatumaraudat, jotka suojaavat konetta ja runkoa. Takarunko on tehty uusiksi vahvistamalla. Bensatankki on päältä tasainen ja takapenkissä on reikä, jota voin käyttää astinlautana tempuissa. Tempuissa ei käytetä suuria nopeuksia, mutta voimaa tarvitaan paljon. Sen vuoksi pyörän välitykset on vaihdettu tiuhemmaksi, temppumestari erittelee.
-Tavallisella pyörällä Stunt-temppujen tekeminen ei onnistu ja jos jokin onnistuisi, se ei olisi turvallista. Harjoittelen temppuja kesäaikaan 2-3 iltaa viikossa. Minulla ja kavereilla on nykyään suljettava yksityinen harjoittelualue, joka voidaan sulkea muulta liikenteeltä treenien aikana.
Kilpailuja stuntriding -harrastajille ei Suomessa liiemmin ole. Euroopassa niitä järjestetään, mutta haaste niihin kisoihin on kova.
-Täällä Suomessa me treenataan kolme kuukautta vuodessa. Euroopassa muut treenaavat parempien olosuhteiden ansiosta 6-9 kuukautta.
Vientiä riittää
Kesäaikaan temppumestarin viikonloput täyttyvät stuntriding -keikoista. Kiireisimpien viikonloppujen aikana pietarsaarelainen on heittänyt keikkaa kolmella eri paikkakunnalla.
-Keikat ovat samalla hyvää treeniä ja ajotaidon ylläpitoa. Lisäksi ne ovat usein haastavia juuri siksi, että olosuhteet eri pakoissa vaihtelevat paljon. Sellaiset paikat missä asfaltti on uutta, pitää olla varovainen. Pinta voi olla yllättävän liukas.
Tulevista kesän keikoista Hjulfors muistaa heti turhia pinnistelemättä Tippavaaran eekoon, joka huristellaan Hämeenkyrössä heinäkuun 4. päivänä. Siellä on stunt-ajon lisäksi monenlaista muuta näytöstä moottoripyörillä ja autoilla. Heinäkuulla pietarsaarelainen vierailee myös Kauhajoella ja elokuulta muistuu mieleen Driftingin SM-kisat Seinäjoella.
Hjulfors päivittää ahkerasti kauden kuulumisiaan Fecebook-sivuillaan.
Teksti ja kuvat: JiiVee Korpela
