Anna Palmroth, Heini Niinimäki ja Mauno Seppäkoski jättiläispandojen sisätarhan äärellä. Heidän takana lasiseinän ulkopuolella ovat ulkotarhat, joihin pandoilla on esteetön pääsy.
Ähtärin Pandatalosta tulee paras mahdollinen pandakoti
20.12.2017
Taisto Järvinen
Ainoastaan Kiinasta voidaan löytää vielä parempi
Ähtäri Zoon Pandatalo valmistuu nopsaan tahtiin. Meneillään olevien sisustuksen viimeistelytöiden on syytäkin olla pitkällä, kun jättiläispandatyttö ja -poika, Kullannuppu ja kiinalainen Leopardi saattavat hyvinkin olla Ähtärin kodissa jo vajaan kuukauden kuluttua. Päivälleen saapumisen aikaa ei tätä kirjoitettaessa tiedetä, mutta joku tammikuun puolivälin jälkeen oleva päivä on todennäköinen.
Ulkoisesti Pandatalo on osapuilleen valmiina. Talon sisäpuolen viimeistelytkin ovat hyvin matkassa. Hua Baon ja Jin Baobaon sisätarhojen viimeistelyvaiheessa istutetaan kasveja mm. palmut rosterilieriöön. Lieriön reunat ovat tavallaan negatiivinen rinne, jotta pandat eivät päässe niihin kiipeämään. Lähes 200 neliömetrin sisätarhat ovat kuin pienimuotoinen pala Himalajan vuoristoa solisevin puroineen, keinotekoisine kalliorinteineen ja kiipeilytelineineen.
Sisätarhojen lisäksi työtä riittää mm. alakerran bambuvaraston, poikimishuoneen ja muiden tarvittavien tilojen parissa.
Ähtäri Zoon vs. toimitusjohtaja Kari Vainio sanoo jättiläispandoilla olevan valinnanvapaus siitä haluavatko ne olla sisätarhassa vai ulkotarhassa.
- Ovi tulee olemaan tavallaan avoinna koko ajan, ja molemmista sisätarhoista on suora käynti omiin ulkotarhoihin. Ulkotarhat ovat erillään, jotta kumpikin pysyy omalla ”tontilla”. Tyttö- ja poikapandan kesken tullaan tarhoja vaihtamaan jossakin vaiheessa.
- Pandatalo on 2500 neliömetrin suuruinen rakennus. Talo on suljettu kävijöiltä helmikuun 17. päivään saakka, jolloin toivomme ovien avautumista ja runsaasti kävijöitä. Yleisötiloihin sopii kerralla noin 500 henkilöä, joten tietynlainen kierto kävijöillä pitää olla.
Ähtäri Zoon Intendentti Mauno Seppäkoski avaa jättiläispandojen kuljetusoperaatiota Kiinasta Ähtäriin. Hän tietää kuljetuksen olevan melko monivaiheinen.
- Valtiollisen tason tapahtuma edellyttää, että pandojen lähtöjuhla järjestetään Kiinassa ennen kuljetusta. Juhlaan lähtee delegaatio Ähtäristä. Lentokuljetuksen aikana Helsinki Vantaan kentälle pandat ovat hereillä kuljetushäkeissä.
- Lentomatka Kiinasta kestää 9 – 10 tuntia. Mukana ovat vastaanottajat ja hoitohenkilökunta. Lentokentältä matka jatkuu Ähtäriin sopivaksi katsotulla kyydillä. Kuljetukset tapahtuvat lääninhallituksen luvalla, kuten villieläinkuljetukset aina tehdään.
Ruoka on tärkeää
Hieman liioitellen sanotaan, että panda syö aina. Täysin paikkaansa se ei pidä, mutta ruokaa pitää olla paljon ja ruokaa myös kuluu.
Pandahoitaja Anna Palmroth vahvistaa, että bambun versot, runko ja lehdet ovat tavallisinta ruokaa, mutta muutakin tarvitaan.
- Pandat syövät mm. omenia ja porkkanoita. Pandakakkua ne tarvitsevat proteiinitarpeen tyydyttämiseksi, koska lihaa ne eivät syö. 1300 gramman pandakakun ne syövät päivittäin. Höyrystämällä kypsennettävien kakkujen leivontaan käytetään mm. soija-, riisi- ja maissijauhoja sekä kananmunia. Kakut kelpaisivat hyvinkin ihmisten kahvipöytää.
Pandojen terveydestä vastaava eläinlääkäri Heini Niinimäki tietää pandojen elävän melko yksinäistä elämää, mutta Ähtäriin tulevat pandat ovat nähneet toisensa. Sukukypsyyden saavutettuaan ne tekevät lähempää tuttavuutta.
- Pandojen terveydenhuollon näkökulmasta tilat Pandatalossa ovat erinomaiset, kiteyttää Heini Niinimäki.
