TÄNÄÄN ON 31.07.2014

Suomen suurin kesäkalustemyymälä löytyy Ilmajoelta
Jussi Mustikkamaa:

Ilmajokelainen kodinsisustusliike Lähdesmäki Oy on pa... Lue lisää

Terwapop kutsuu
Tomi Olli:

Kuortaneella kuhisee, kun 24.-26.7. Nokiottan puistossa järje... Lue lisää

Eduskunnalle pyyheliinoja Jokipiin Pellavalta Jalasjärveltä
- Tuotteen räätälöinti asiakkaiden tarpeisiin on yritystoiminnan vahvuus
... Lue lisää

Itä-Länsi lähestyy
Tomi Olli:

Pesäpallon Itä-Länsi –viikonloppu kolkuttelee ovella. Kansall... Lue lisää

- Kaupungin asukasluku lisääntynyt kuluvana vuonna lähes 900 henkilöä

Taisto Järvinen

Seinäjoen kaupungin kasvu ja kehitys on viimeisten vuosien aikana ollut ennalta arvaamattoman nopeaa. Seinäjoki lukeutuu Suomen muuttovetovoimaisten kaupunkien kastiin, ja on siinä kärkijoukoissa. Vuosien 2005 – 2010 aikana Seinäjoelle on muuttanut lähes 3200 uutta asukasta.

Kuluvan vuoden yhdentoista ensimmäisen kuukauden aikana on Seinäjoen asukasluvussa ollut lisäystä yli 800 henkilöä, joten vuoden loppuun mennessä kaupungin väkiluku kasvanee lähes 900 henkilöllä. Kasvu on noin 1,5 prosenttia. Kuluvan vuoden väestönkasvu on hieman voimakkaampaa kuin vuotta aikaisemmin.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki tuntee kasvuluvista mielihyvää.

- Seinäjoen asukasluku lähenee 60 000 henkilön rajaa. Seuraavien kunnallisvaalien aikaan ei tätä hyvin tavoittelemisenarvoista rajaa ilmeisesti saavuteta, mutta pian vaalien jälkeen se täyttynee.

- Asukasluvun kasvun taustalla on tietenkin vetovoimatekijöitä. Työpaikkojen lisäys on aika tarkasti samanlaista kuin asukasluvun kasvu, kun sekin liikkuu vuositasolla noin puolentoista prosentin tietämissä.

Seinäjoen vetovoiman tekijöiksi kaupunginjohtaja Rasinmäki nostaa ennen kaikkea yrittäjyyden, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen. Seinäjoen sijainti Länsi-Suomessa Helsingin ja Oulun puolivälissä on omiaan tekemään kaupungista merkittävän logistiikan keskuksen, joka osaltaan vaikuttaa kehitykseen myönteisesti. Onnistuneen markkinoinnin ansiosta Seinäjoki on saanut jo merkittävästi myös kansainvälistä tunnettavuutta.

- Seinäjoen työttömyysaste on nyt 7,6 prosenttia. Se on ilmeisesti alhaisin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Lukemaan ei saa olla tyytyväinen, mutta siihen voi olla tyytyväinen, että työttömyys on vähentynyt.



Maakunnan asialla



Seinäjoen kasvu ei pääosaltaan ole ympäröivän seutukunnan varassa, joskin vetoa maakunnasta on. Seinäjoen väestönkasvusta 60 prosenttia tulee oman maakunnan ulkopuolelta.

- Maakuntahallinnon keskittyminen ja nykyisen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sijainti monen muun toiminnan ja palvelun lisäksi tekevät Seinäjoesta maakunnan keskuksen, ja antavat samalla perustaa koko maakunnan kehittymiselle.

- Yhteinen etu on, että kasvun kehää saataisiin yhä laajemmaksi, ja kasvusta hyötyisivät yhä useammat kunnat. Kun koko maakunta saataisi kasvun uralle, niin se kiinnostaisi yrittäjiä ja olisi mahdollista saada enemmän uusia työpaikkoja.

Suomen pärjääminen tulevaisuudessa saa kuitenkin Rasinmäen mietteliääksi. Häntä askarruttaa lähinnä työvoiman riittävyys tulevina aikoina ja se, onko työperäinen maahanmuutto tulevaisuudessa ainoa lisätyövoiman avaintekijä.

- Väestö vanhenee, sehän on selvää. Seinäjoella ei ehkä ensimmäisenä ole edessä työvoimapula, kun lapsia on syntynyt ja nuoria meillä on kohtalaisesti. Koko maakuntaa ajatellen tilanne saattaa olla hieman toisenlainen.



Rakentaminen

- hyvä merkki



Kun väestö lisääntyy ja yritystoimintaa tulee lisää, niin se tietää uudisrakentamista. Näin myös Seinäjoella. Itse asiassa rakentamisen tahti on Seinäjoella aika hulppeaa.

Asuntorakentamisen tarpeita ajatellen Seinäjoen kaupunki on varautunut hyvin. Yritys- ja teollisuusrakentamiselle on tilaa lähinnä Teräsmäessä ja Peräseinäjoella.

- Omakotitontteja menee vuoden aikana 150 – 200. Niiden lisäksi ovat rivi- ka kerrostalojen paikat. Maanhankinnoissa olemme asuntorakentamisen suhteen olleet ajoissa liikkeellä, niinpä meillä on kuin jatkuvat asuntomessut. Hyllykallion hankinta on aikoinaan ollut fiksu teko.

- Kaupungin keskustaa pitää tiivistää, jotta siitä saadaan vielä kaupunkimaisempi. Oman osuutensa siihen tulee tekemään Itikanmäen juuri lainvoiman saanut kaava, joka mahdollistaa seitsemän tai kahdeksan 6 – 9 kerroksen korkuista taloa. Rakentaminen Itikanmäen kohteissa alkaa ensi vuonna, selvittää Rasinmäki.